Lehmät

Täytyy vähän kirjoittaa noista lehmistäkin, kun ne näyttelee niin isoa osaa tätä meidän elämää täällä :D. Eli me ei pelkästään väistellä heidän paskojaan aamulenkillä vaan me myös joudutaan väistellä niitä itseäänkin.  Yhtenä päivänä esimerkiksi, koko tie oli täynnä lehmiä ja autoilla oli ongelmia päästä heidän ohi. Mekin vähän mietittiin, että mistähän me heidät ohitettaisiin, koska jotkut katsoivat meitä tosi paheksuvasti :D. No kyllä he meidät ohi päästivät, eikä kukaan alkanut puskemaan, vaikka muutamalla oli sarvet. Joskus aamuisin, kun mennään lenkille on lehmät ollut laitumella. Niiden laidun on valtavan iso aidattu alue. Aita on tosi kaunista valkoista kiveä. Laidun ei näytä ihan samanlaiselle mitä Suomessa. Se on täynnä myös niitä valkoisia kiviä. Luulen, että se on korallia. Siellä täällä näkyy myös jotain vihreää, jota lehmät sitten syö. Useimmiten kun ollaan tultu takasin päin on lehmät jo lähteneet liikenteeseen. Heidän laitumessaan on lehmän mentäviä aukkoja, joten ei ole ongelma lähteä lenkille. Yhtenä päivänä oli miehiä korjaamassa aitaa. He laittoivat niitä aukkoja umpeen, mutta on siinä vieläkin kaksi isoa koloa mistä pääsee pois. En ole varma, että onko se ihan normaalia, että lehmillä on vapaa liikkuminen täällä kunhan yöksi tulevat kotiin. Ollaan mietitty, että mitenkähän heidän lypsäminen tapahtuu, koska siellä on myös naispuolisia lehmiä.

Nämä lehmät eivät ole samannäköisiä mitä ollaan suomessa totuttu. No on myös ihan toffeenvärisiä ruskeita lehmiä, mutta heillä on selässään iso kyttyrä, joka on samanlainen kuin kameleilla. Meille on kerrottu, että se on vedenvarastointia varten eli ihan niinkö kameleilla. Jollain saattaa olla kyttyrä myös tyhjänä jolloin se on niinkö pussin, joka heiluu niskassa. Sen lisäksi jotkut lehmistä on ihan kasvoiltaan härän näköisiä sellaisia leveä naamaisia ja joillakin on taas tosi pitkä naama. Värikirjoa on joka lähtöön. Yksi näytti ihan porolta harmaassa värissä, yhtenä päivänä tuli vastaan sellainen musta-harmaa-valko kirjavan pilkullinen tosi mielenkiintoisen värinen. Yksi oli ihan mustanruskea. En olisi uskonut joskus, että lehmät voi mua niin paljon kiinnostaa. Niistä on ollut tosi kiva ottaa myös valokuvia, koska ne ei ole ollenkaan suomalaisen näköisiä.

Lehmät oli pakkautunut meidän hotellille tulevan tien varteen (kuvan olen tallentanutkin aikaisemmin tästä tiestä) ja niitä oli paljon.  Totta kai  kamera kävi ja kuvia otettiin. Yhtäkkiä huomattiin, että yhdellä lehmällä oli nisä siis yksi ainoa tissi, kun niitähän on normaalisti neljä ja tarkemmin, kun katsoimme huomasimme, että häneltä löytyy myös miehen sukuelimet. Siinä on pitänyt taas vanhempien miettiä, että kumman lapsen he haluavat, mutta eivät olleet osanneet tehdä selvästi päätöstä. Me mietittiin, että mitenkähän lehmät tietää noista sukupuoliasioista. Nehän voi olla oikeesti tosi viisaita. Me muuten otettiin tuosta lehmästä kuvia, mutta ei saatu samaan kuvaan molempia, niin piti ottaa erikseen.

Tämä näytti ihan porolta

Tässä on se toffeenvärinen. Kyttyrää näkyy vähän tossa niskassa, mutta ei ollut kauhean isona tällä kertaa

Tää oli niin sulonen vasikka. Ei ihan perinteisen värinen :)).

Tää kuva ei suostunut kääntymään :((. Tässä on kuitenkin kuva siitä lehmästä joka vaikutti sekä naiselta, että mieheltä :)).

Tässä samainen lehmä takaapäin. Täytyy valitettavasti niskalihaksia jumpata tässäkin kuvassa.

No mekin taidetaan Ullin kanssa olla eri rotua, koska Ullin rusketus on ihan punaruskeaa ja mun rusketus on keltaruskeaa. Ollaan tultu siihen tulokseen, että Ullilla on mohikaanin verta ja mulla Aasialaista. Tätä ajatusta on tukemassa myös se, kun mullahan on tunnetusti pienet silmät. Niin pienet, että niihin on tehty jo se eka leikkaus, jolla saatiin näkökenttää vähän suuremmaksi. Ollaan pohdittu, että ollaankohan saman isän lapsia :D. No mä tiedän olevani, koska olen perinyt silmät isältä ja hänelläkin on jo leikkaus tehty. No oon mä aika varma, että Ullikin on, mutta meidän esi-isät on eri kulttuurista kuitenkin :D.