Hotellin omistaja sanoi meille, että meidän pitää herättää hänet aamulla koputtamalla ikkunaan seitsemän aikaan :D. No mehän alotettiin koputtelu seiskalta ja tehtiin sitä säännöllisin väliajoin. Kymmenen minuutin kuluttua verho heilahti ja pikkumies (Aasialainen) kurkkasi ikkunasta, että hän on tulossa. No meillähän ei ollut siinä hätäpäivää odotellessa, koska Saksalaiset oli kans jo herännyt niin niiden kanssa meillä kului hyvin aika jutellessa :D.
Lento kesti kaks ja puoli tuntia, joten oltiin perillä jo ihan ihmisten ajoissa. Auclandin kenttähän oli meille jo tuttu, koska oltiinhan me siellä jo tullessa oltu. Meidän hotelli oli vähän syrjässä, mutta ei silti, mut sen verran, ettei jaksettu ajatella, että rinkan kanssa joudutaan kävellä kilometri kaupalla, joten otettiin sellanen kimppataksi, joka maksoi neljä euroa enemmän kuin mitä olis bussi maksanut. Oli kiva, kun mentiin taksiin niin siinä pikkutyttö selosti äidilleen, että isi tulee mun viereen ja sä istut isin vieressä :D. Siinä oli perhe, jossa mies oli kotosin Uudesta-Seelannista ja vaimo oli Suomalainen. Ne oli viettämässä joulua miehen sukulaisten luona. Ne asui Helsingissä. Oli ihan kiva jutella Suomea muidenki kuin Ullin kanssa :D.
Meidän hotellihuone oli meidän mielestä ihana, vaikka kesäkuussa olisin saattanut ajatella ihan eri lailla. Se oli sellanen pitkän mallinen. Oven suussa oli keittiösysteemi, sitten oli makuuhuoneosasto ja perällä oli olkkariosasto. Oltiin niin mielissään, kun oli keittiö jossa voitiin tehdä itse ruokaa, vaikka ollaankin Uudessa-Seelannissa tehty ruoka koko ajan itse, mutta jouluruoka on kiva kyllä tehdä itse, vaikka meillä ei ollut ihan perinteistä Suomalaista, mutta silti ihan hyvää syötävää.
Me oikeestaan saman tien, kun päästiin hotellille lähdettiin kävelylenkille ja käytiin ottamassa kuvia vähän satamasta ja paikoista mistä ei edellisellä kerralla oltu otettu. Samalla käytiin kaupassa. Sovittiin, että ostetaan jauhelihaa pitkästä aikaa. Siitä me saatiin tehtyä vaikka mitä ruokia. Ostettiin myös kesäkurpitsoja ja tehtiin niistä täytettyjä kesäkurpitsoita. Meillähän ei hotellihuoneessa ollut uunia, ja mikrokin oli tosi heikko, mutta silti saatiin kesäkurpitsat valmistettua. Me laitettiin ne eka kerran mikroon niin se toimi kolme minuuttia ja lakkas toimimasta. No mehän sitten laitettiin ne pannulle kypsymään, ja kyllä ne siinä kypsyi ihan syötäväksi. Paistinpannukaan ei ollut ihan parhaan laatunen vaan se oli muhkuroita täynnä, mutta silti saatiin tehtyä mitä oltiin suunniteltu.
Meidän päivät Aucklandissa jatkui koko ajan aika samanlaisina. Joka päivä käytiin kävelylenkillä paitsi joulupäivänä ei käyty, vaan se me oltiin koko päivä sisällä, koska eihän joulupäivänä saa lähteä liikenteeseen :D. Yhtenä päivänä Ullilla alkoi tekemään tosi paljon mieli leipää. Löydettiin netistä ohje, jossa oli karppileipää paistinpannulla. Päätettiin kokeilla. Eka satsin Ulli paistoin pannulla, mutta sen epätasaisuus ja levyn huono laatu yhdessä sai aikaan, ettei leipä meinannut kypsyä lainkaan. No päätettiin kokeilla niin, että laitetaan foliota väliin ja taikina siihen ja ihan pienelle lämmölle. No kyllähän se siinä paistui, mutta se kesti useamman tunnin :D. Sovittiin, että mennään seuraavana päivänä ostamaan paistinpannu, joka maksaa 3,90 ja kokeillaan sillä tehdä. No sehän alkoi onnistua, kun saatiin uusi vaikka halpa paistinpannu :D. Ajateltiin, että leivistä voisi kokeilla myös tehdä pizzaa. Me saatiin jauhelihasta tehtyä vaikka mitä eli täytettyjen kesäkurpitsoiden lisäksi tehtiin täytettyjä tomaatteja ja jauhelihapihvejä ja sitten siitä tehtiin myös pizzoja. Oli muuten hyvän makuisia jauhelihapizzat karppileivästä.
Tässäpä on leivän ohje:
Juustoraastetta 3 rkl
leivinjauhetta 0,5 tl
yks kanamuna
mantelijauhetta 2 rkl, mutta Ulli teki sellasta myös johon hän laittoi vähän maustamatonta jugurttia ja vähän enemmän mantelijauhetta ja juustoraastetta ja se oli vielä paremman makuista. Leivät paistettiin paistinpannulla, johon laitettiin pikkusen voita, vaikka uskon, että ne olisi paistunut myös ilman voita.
(Eipä sit yhtään kuvaa edes otettu leivistä :((. Aina ei muista ottaa kuvia, kun pitäis muistaa.)
Jouluaattona meillä oli aika perinteetöntä ruokaa, koska eihän kinkku ja laatikot olisi onnistunut, ilman uunia ja olisi ollut hieman liian iso työ alkaa tekeen ja me ei olla niin niitten perään, että olisi edes kaivattu niitä. Me ostettiin kanaa ja tehtiin täytettyjä kanafileitä. Täytteeksi laitettiin tuorejuustoa, jossa oli savusipulin maku, sit vähän kermaa pannulle :D. Sitten päätettiin tehdä pottusalaattia, mutta suolakurkut oli makeita ja ostettiin sellasta majoneesin tyyppistä, joka oli tarkotettu pottusalaattiin, mutta sekin oli tosi makeaa, joten pottusalaattia syötiin jouluaterialla, mutta sitten se päätyi jätteiden joukkoon. Sen lisäksi meillä oli vihersalaattia, jossa yllättäen oli fetaa :D ja kanamunaa.
Kuvasta heti arvaa, että kyseessähän on jouluateria :D |
Meillä oli lento Chileen 26.12 klo 16.10. Huone piti luovuttaa jo kympiltä, joten jätettiin laukut respaan ja lähdettiin vielä viimesen kerran käymään keskustassa. Istuttiin taas penkille katsomaan ihmisiä, joita oli yllättävän paljon liikenteessä. Kahdeltatoista me oltiin tilattu taksi hakemaan kentälle, joten pikkusen ennen kahtatoista lähdettiin kävelemään hotellille hakemaan rinkat ja odottelemaan taksia.
Nyt on sit Uusi-Seelanti käyty. Maa oli kaunis ja ihana, mutta silti luulen, että se ei ollut mun maa, koska kaipaan liikaa sellasta kaupunkilaiselämää enkä jaksais ajaa niitä serpentiiniteitä joka päivä. Se mikä muutos minussa tapahtui on se, että haluan Suomessakin tehdä joskus campparireissun, mutta isommalla autolla, kuin mitä meillä oli, koska haluan, että siinä mahtuu myös liikkumaan. Tähän asti olen sanonut aina, etten koskaan suostuis asumaan kuukautta jossain autossa ja jossain leirintäalueella, mutta kyllä mä siihen selvästi pystyn :D. Vaikka kyllä hotellisänky tuntui kivalta, kuukauden autossa nukkumisen jälkeen :D.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti