Ipswitch ja Toowomba

Me päätettiin tutustua kahteen pikkukaupunkiin, jotka on junamatkan päässä Brisbanesta. Ipswitch on suunnilleen Oulun kokoinen ja Toowomba sitten aika paljon isompi. Täällä sanotaan, että Ipswitch on Suomen Kerava (anteeksi Keravalaisille, jo etukäteen) ja Toowomba on ehkä Vantaan ja Espoon välimaastosta, mutta Ipswitchiin ei kukaan mene, koska se on ihan nolla paikka. Me oltiin kuitenkin kuultu, että se on kaunis pieni paikka, joten päätettiin, että sinne mennään. Ajateltiin, että ollaan yks yö jos ei tykätä ja jatketaan matkaa.

Lähdettiin maanantaina lounaan jälkeen liikkeelle. Ulli oli kattonut netistä reitin. Eka bussilla yhdelle väliasemalle siitä junaan ja Ipswitchiin asti eli helppo reitti. No me osattiin pysäkille, koska ollaan siitä jo usein noustu. Oli ihanaa, kun oli vain vedettävät reput mukana niin oli kevyt kulkea. Ei olla aikaisemmin jääty aseman pysäkillä pois, mutta siinäkin osattiin jäädä pois ihan oikein, se oli numero 202.  Pois jäädessä ei tiedetty, että mihin suuntaan lähdetään aemalle, mutta osattiin lähteä oikeaan suuntaan ja asema löytyi :D. Matkalla oli monta kivaa kauppaa ja sovittiin, että jos missataan juna niin ei tule aika pitkäksi siinä kaupoissa kuljeskellessa, mutta ei edes missattu, eli joka kerta oltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan J. Junamatka meni mukavasti. saatiin kumpikin kahden paikka niin tavarat mahtui hyvin. Täällähän ei ole junassa mitään paikkaa matkatavaroille. Siis tollasissa paikallisjunan tyyppisissä, jotka kuitenkin reissaavat vastaavia matkoja, kuin Suomessa esim. Kokkola-Oulu-väli.

Saavuttiin Ispwitchiin ja oltiin sovittu, että eka etsitään turisti-info, koska sieltä saa täällä todella hyviä neuvoja ja apua, kun tarvitsee. Me oltiin perillä joskus puol kaks. Asema oli ihan keskustassa ja oltiin varmoja, että infokin on jossain pikkumatkan päässä. kylttejä ei ollut missään L. ja me vähän aikaa pyörittiin ja käveltiin joka suuntaan ja sit Ulli kysy nuorelta tytöltä ja hän neuvo ainakin oikean suunnan. Lähdettiin sinnepäin. No vähän arvelutti niin Ulli kysyi sellaselta nuorelta naiselta (oli ehkä mun ikänen ;) ) ja hän neuvoi jatkamaan matkaa. Matkalla tuli motelli vastaan niin käytiin kysymässä mitä yö maksaa, mutta oli motellitasolle niin kallis, ettei heti otettu ainakaan sitä. Meitä oli kumpikin neuvoja ohjeistanut, että queens parkin takana on info. Puisto löytyi, mutta ei infoa. Me päätettiin välillä oikaista puiston läpi ja vedettiin reppuja siellä ruohossa mäkeä ylös.

 Siinä mentiin peräkanaa ja puhuttiin, että onneks ei ollut rinkkoja mukana. Olis lyyhistytty jo alkumatkasta. Ne tuntuu aina yhtä painaville, vaikka niistä olis tavaraa vähennetty. Luulen, että tän reissun jälkeen siirryn ikuiseksi matkalaukun käyttäjäksi J. Ne on niin paljon helpompia kuljettaa, mutta ois tainnut tuolla ruohoisella mäellä olla aika hankalat nekin. Reput kuitenkin saatiin mäen päälle ja löydettiin kahvila ja joku toinen rakennus, jota jo luultiin infoksi, mutta ei ollut. Ulli taas kyseli kahvilan myyjiltä reittiä. (Ei oltu  nähty vielä yhtään kylttiä infoon siihen mennessä) No oltiin oikealla tiellä, mutta piti jatkaa matkaa. No ensin taas oikastiin puiston halki mäki alas ja siellä huomattiin, että päästään nousemaan taas mäki ylös, mutta jalkakäytävää :D. No matkaa oli pitkästi, mutta myös infokyltti löytyi. Info oli niin syrjässä, että ihmettelen, jos sinne oikeesti turistit löytää. Sisäänkäyntikin oli vielä niin, että piti kiertää koko rakennus, että löytyi ovi :D. No mutta palvelu siellä oli täydellistä joten se korvas vähän meidän etsimistä :D. Sää oli aika viileä ja tuulinen. Kerrankin mäkin ajattelin, että onneks, koska helteessä ei olisi ollut kivaa yrittää etsiä infoa.

No mutta siellä oli tosiaan vanhahko täti, joka auttoi meitä kaikessa. Kerto parhaat vinkit, missä kannattaa käydä, varas meille hotellin, antoi karttoja ja vinkkejä Toowombaan, neuvoi mistä ostetaan bussiliput Toowoombaan. Eli todella paljon auttoi ja neuvoi ja vielä tulosti meille kartan mistä löytyy Toowomban turisti-info. No sieltä lähdettiin tyytyväisenä, että kaikki on kunnossa. Hotelli oli ihan kiva, ja siellä oli jääkaappi niin saatiin aamupala syötyä huoneessa, mutta ruokaa siellä ei voinut laittaa.

 No mehän oltiin kuitenkin oltu turisti-infomatkalla niin kauan, että kun lähdettiin hotellilta etsimään ruokapaikkaa oli kaikki jo mennyt kiinni L. Siis kaikki ruokapaikat menee viideltä tai viimeistään puol kuusi kiinni. En koskaan totu siihen ja se on pitkä miinus tähän muuten niin ihanaan maahan. Tuossa on sekin huono puoli, kun netti ei toimi paljon missään niin illalla ei ole mitään tekemistä eikä voi edes blogia kirjoittaa vaikka kerrankin olis aikaa, mutta ei mahdollisuutta. No me sitten lopulta löydettiin kiinalainen ravintola, jossa ei ollut yhtään asiakasta, mutta päätettiin mennä sinne, että saadaan jotain suuhun.

 No sitten tajuttiin, että vaikka ei ollut muita asiakkaita meidän lisäksi niin ovi kävi koko ajan ja ihmiset kävi hakemassa take away- ruokaa. Aussit ei tarvitse ravintoloita, eikä mitään elämää kuuden jälkeen, koska ne on siihen mennessä hoitanut kaiken mitä tarvii ja illalla ollaan kotona syödään kotona ja varmaan katsotaan televisiota. Olen satavarma, että Ausseissa katsotaan maailman eniten televisiota. En ole nähnyt täällä kuntosalejakaan, kuin muutaman, mutta nekin on ollut aina lähes tyhjillään. Täällähän naiset ei käy töissä niin ne ehtii hoitaa kaiken tarvittavan päivän aikaan, joten ei ketään muita kuin meitä haittaa se, että kaupat suljetaan jo 17.00-17.30. Isot ruokakaupat on myöhempään, mutta siellä on ihan kourallinen asiakkaita.

Me saatiin kuitenkin ruoka ja käytiin ostamassa aamupalaks syötävää ja lähdettiin hotellille. Onneks oltiin niin väsyneitä rankan päivän jälkeen, että alettiin nukkumaan lähes heti. Meillä olis hotellin alakerrassa netti toiminut, mutta sekin on välillä ongelma, kun on vaan yksi kone niin täytyy vuorotella ja koskaan ei ole pistorasioita tollai hotellin aulassa niin jossain vaiheessa on akku loppu. No onhan mulla puhelin josta voin käydä lukemassa mitä on tapahtunut, mutta puhelimella ei pitkiä juttuja kirjoiteta. Blogin kirjoittaminen esim. on tosi hidasta ja hankalaa :D, :D.

Aamulla noustiin taas aikuisten aikaan eli mä menin suihkuun 8.15. Lähdettiin ilmaiseen eläinpuistoon, joka oli ihan queens parkin vieressä. Reitti oli tuttu, koska oltiinhan sitä jo eilen tallusteltu. Sää oli aika tuulinen, joten mulla oli pitkät legginsit ja villatakki päällä ja ei ollut mulle yhtään liikaa. Ullilla tais olla t-paita.  Eläinpuistossa oli eläimiä, jota ei ollut edes Koalaparkissa, joten se oli oikein hyvä paikka meille. Me ollaan niin ihastuttu Australian eläimiin, vaikka mähän en oo koskaan ollut mikään eläinrakas. Tai olen sanonut, että apinan voisin ottaa, mutta nyt oon lisännyt listaa, eli koala tai kengurukin kävisi ja norsu, koska ne on niin huumorintajuisia ja itsepäisiä niin eihän niistä voi olla tykkäämättä :D. Saattais olla vaan, jos kerrostaloon norsun toisi, että naapurit olis niin tosikoita, että valittaisivat, koska naapurit saattaa valittaa tosi herkästä :D. Miettikääpä, kun yrittäsin sitä saada hissiin mahtumaan tai sit kunnon takia käveltäisiin rappuset aina ylös ja alas. menisiköhän askelmat siinä rikki :D. No jos menisi niin voisi syytää rakentajaa, että on tehnyt huonot portaat, jotka eivät kestä edes kävelyä :D.

Lintupuiston vieressä oli Japanilainen puutarha, jossa oli käytetty Aussissa olevia kasveja. Se oli kyllä ihana paikka. Rauhan tyyssija keskellä kaupungin hälyä.

 Välillä käytiin päiväkahvilla lähellä olevassa kahvilassa ja syötiin toastit. Ensimmäiset koko reissulla, mutta Ullille löytyi leipää ja listassa ei ollut kauheesti valikoimaa. Mulla vaan vatsa turpoaa heti, kun sellasta syön, mutta yllättävästi se täytti vatsaa.

Tullessa eläinpuistosta me nähtiin matkalla sellanen kauppa minne voi viedä rahanpuutteen yllättäessä tavaraa ja siitä saa sit jonkinmoisen maksun. Ollaan puhuttu, että olis kiva ostaa MP kolmoset, mutta kun katsottiin ihan uusia niin makso meidän mielestä niin paljon, että jätettiin ostamatta. No mentiinpä liikkeeseen sisälle ja siellä oli myynnissä. Hinta ei ollut korkea. Eka otettiin mulle sellanen ihan halpa versio ja sen sai palauttaa jos ei toiminut. Se oli siis 19,90 dollareissa eli euroissa alle 15. Ullille löyty toisikis halvin eli 34,90 dollareissa 26 euroa. No mun laitehan ei sit toiminut, mutta palautettiin se seuraavana pvänä ja otin tilalle uuden joka oli saman hintanen kuin Ullin, mutta mulla on astetta parempi eli mp4 ja sillä voi katsella myös elokuvia. Näyttö on sellanen 10 cmx15 cm eli hyvän kokonen :D.

Meidän päivä ei ollut vielä täysi, vaikka kello oli aika paljon. Meidän hotellin lähellä oli museo. Aika pitkälle samanlainen kuin modernin taiteen museo, joten ei kun sinne. Siellä oli myös tilat lapsille, jossa ne voivat askarrella kaikkea. Aika kiva, että oli myös lapset huomioitu, niin vanhemmat voi rauhassa kiertää näyttelyssä. Mä en ole mikään taiteen asiantuntija ja meillä kaikki tietää, etten käy yleensä museoissa niin en ala niitä mitenkään kommentoimaan, mutta oli siellä ihan nättiäkin taidetta J. Sitten käytiin katsomassa yhden taiteilijan maalaamia tauluja niin se oli hauskaa, kun kaikki mitä hän oli maalannut oli tuttuja paikkoja niin sellaiset kyllä näyttää hienoilta ja niihin suhtautuu ihan eri lailla. Museosta jatkettiin matkaa kävelykierrokselle. Kaupunki on keskellä ja sitten on taloja mäen päällä. Me kiivettiin siis tuonne ylös mäen päälle ja siellä oli mahtavat maisemat ja aivan mahtavia taloja. Talot on queenslandilaisia malleja, joissa on usein talo rakennettu pylväiden päälle tulvien takia ja taloa kiertää iso terassi ja talossa on paljon sellaisia pitsikoristeisia aitoja, ja ikkunan luukkuja yms. ne oli tosi kauniita ja sopi maisemaan todella hyvin. Meidän oli tarkoitus tehdä pitempikin lenkki, mutta kesken matkan alkoi vettä tiputtaan niin päätettiin oikaista ja jätettiin yksi katu väliin, mutta sadehan taukosi aika nopeesti. No ei silti enää palattu takasin, koska meillä tuli kaikesta huolimatta useampi kilometri kävelyä, mutta maisemat oli niin upeat, että me vaan nautittiin kävelystä.

Nähtiin näin iso sammakko, joka oli jäänyt auton alle. Haluaisin nähdä elävänä myös :).

Me mentiin hotellille ja meillä oli taas ongelma, kun ruokapaikat oli kiinni. No päätettiin tilata huoneeseen pizza, koska vaihtoehdot oli aika vähissä. Otettiin pizza puoliksi, koska ei kuitenkaan olis jaksettu syödä omia. Siellä oli taas tarjolla gluteenitontakin, joten ei ollut ongelmaa Ullillakaan. Pizza tuli huoneeseen ja se mikä oli hauskaa kun mä maksoin kortilla niin mies soitti johonkin numeroon ja näytti mulle mihin soittaa ja sitten hän tarvi mun kortin, josta sanoi numerot, ja nainen naputti ne siellä koneeseen. Hänellä oli kaiutin päällä tässä vaiheessa, että me kuultiin mitä tapahtuu. Ennen pizzan tuloa me käytiin alakerrassa netissä. Ulli oli koneella ja mä puhelimella, mutta en jaksanut kauan olla, koska puhelin on mun mielestä silti hankala väline ja siitä voi lukea aika nopeesti kaikki tapahtumat.

Me ihastuttiin tähän ”Keravaan” jo heti alkumetreillä vaikka info olikin kaukana ja opasteet sinne puuttui. Luettiin infosta saaduista lapuista, että siellä on myös iso kauppakeskus, joten sehän piti nähdä :D. Varattiin siis Toowombaan lähtevä bussi kello 15.45, eikä yhtään taaskaan mietitty, että taitaa olla ruokapaikat kiinni, kun ollaan perillä. No me kuitenkin jätettiin laukut hotellille ja ensin käytiin vaihtamassa se mun soitin ja sitten lähdettiin kauppakeskusta etsimään. No eihän sellasiin ainakaan oo mitään kylttejä, mutta päätettiin taas kysyä. Eka oli ystävällisen näkönen nainen pikkupojan kanssa ja nainen oli ihan sen näkönen, että harrastaa kauppakeskuksia. No hänhän ei ollut paikkakuntalainen, eikä tiennyt, mutta oon varma, että omalla paikkakunnalla hän käy shoppaileen. Hän oli aika isokokoinen, mutta oli pukeutunut tosi tyylikkäästi ja tosi ystävällisen näkönen niin siitähän jo tietää, että täytyy käydä kauppakeskuksissa :D. Seuraavana tuli nainen ja ehkä hänen isä, koska ikäero oli heidän välillään varmasti yli 20- vuotta eli 40- ja 60-vuotiaat nainen ja mies. Me meinattiin törmätä heihin, kun käveltiin eri suuntiin. He hymyilivät tosi nätisti, joten Ulli päätti, että noilta voidaan kysyä. Ja hehän tiesivät, vaikka eivät välttämättä ole shoppailijoita, mutta kyllähän kauppakeskuksissa käy muutkin kuin shoppailijat tiedän sen :D. No he neuvoivat, että menkää parkkihalliin ja sen läpi menee keltainen linja ja sitten tulee silta niin sillan toisella puolella on kauppakeskus. Ei olis muuten osattu lähteä autohalliin ilman ohjeita, mutta käveltiin suoraan kauppakeskukseen. Ohjeet oli niin hyvät :D. Siellä saatiin aika kulumaan todella hyvin. Kierreltiin kauppoja ja ostettiin sellaset kymmenen dollaria maksavat rantakengät. Ei sandaalit vaan sellaset ihan kunnon kengät jotka voi laittaa jalkaan jos rannalla on jotain teräviä juttuja. Käytiin mäkkärissä syömässä, koska taas oli ruokapaikat heikolla. Kauppakeskuksessa ei täällä ole samanlaisia ruokapaikkoja kuin Suomessa. Pelkkiä pikaruokaloita kaikki. Me ostetaan mäkkärissä hamppari, josta jätetään sit sämpylä syömättä. Se on ihan hyvä systeemi :D.

Kauppakeskuksesta lähdettiin hakemaan reput hotellilta ja mentiin etsimään bussipysäkkiä. No oltiin taas aika etuajassa, joten käytiin kahvilla jossain lähikuppilassa. Paikka oli ok ja siisti, mutta nauratti, kun Ulli osti gluteenittoman cookiksen ja mehua niin sen mehun se sai itse tuoda pöytään, koska se otettiin itse kylmäkaapista, mutta cookista piti odottaa, että myyjä tuo sen sit jossain vaiheessa pöytään :D. Silti ne cookikset oli siinä tiskillä purkissa nenän edessä ja olisi kestänyt kaksi sekuntia laittaa se lautaselle ja antaa mukaan :D. No sehän oli oikeaa asiakaspalvelua. Sittenpä mentiin taas bussia odottamaan ja se oli hiukan myöhässä ja meillä oli vähän epävarma olo, kun ei tiedetty millanen bussi on tulossa ja onkohan se  vaikka mennyt jo ja vaikka mitä. Me oltiin kuitenkin varttitunti ennen bussin tuloa paikalla. No se oli tosiaan myöhässä ja sittenpä tuli sellanen punanen bussi, jossa oli sen firman kyltit mikä meidän lipuissakin oli.

 Siis bussiin ostettiin etukäteen liput ja kuskilla oli tieto kaikista matkustajista, jotka bussiin tulee. Rahan kanssa ei bussissa pelattu lainkaan. Bussi oli niin täys, että jouduttiin toka viimeseen penkkiriviin. Maisemat oli ihania matkalla. Oli peltoa ja vuoria ja lehmiä ja maalaismaisemaa. Auton kyyti oli vaan niin epätasasta, että piti ottaa pahoinvointi lääke kesken matkaa, koska sen verran alkoi etomaan, mutta ei laatta lentänyt, kun lääke alkoi yllättävästi auttaa, vaikka kesken matkaa pillerin otinki.

Toowombassa oltiin siis perillä viiden maissa, joka tarkoittaa, että kaikki paikat on jo kiinni. Bussista astuessa iski sellanen kylmä viima, että luulin tulleeni pohjoisnavalle. Tiesin heti, että mulla on lämmintä vaatetta liian vähän mukana L. Yks pitkähianen, villatakki, t-paitoja, toppeja ja lyhyet ja pitkät legginsit ja sit on gollegehame ja mekko. Onneks oli ne legginsit, koska ilman niitä olisin saattanut vaikka paleltua liikunta kyvyttömäksi. Meillä oli onneks kivan tätin tulostama kartta, mutta ollaan nykyään niin maailmanmatkaajia, ettei oltu hotellia varattu etukäteen, joten piti lähteä sitä etsimään. Bussiasemalla oli kahden motellin esite ja ne otettiin mukaan ja tavoitteena oli mennä toiseen kyseleen huonetta. No kylmyys oli niin hyytävää, että kun nähtiin eka hotellin kyltti keskustassa niin mentiin sisään huonetta kysyyn, mutta siellä oli vaan baaritiski eikä vaikuttanut suorilta hotellilta niin ei sit edes kyselty baarimikolta huonetta :D. Seuraava hotellikyltti ja eikun sisään, mutta tilanne taas sama eli baaritiski ja baarimikko.  No sitten taas jatkettiin matkaa kylmissään, ja vähän nälissäänkin ja sovittiin, että ihan sama mikä tulee vastaan niin kysytään jo huonetta. Oltiin siis kävelty jo ainakin pari kilsaa siellä viimassa. No sitten oli joku continental hotelli ja eikö sinne. No arvatkaa mitä? Se oli täysi. Tyttö sanoi, että vieressä on toinen hotelli joten seuraavana mentiin sinne. Se oli muuten ihan ok, mutta sellanen synkkä raskas sisustus ja haisi tupakalle oikein voimakkaasti. No silti huonetta kysymään. Siellä olihuoneita vapaana, mutta 160 dollaria yö eli kaksi yötä 320. Sillä hinnalla ollaan oltu Ellin boxissa melkein viikko ja maisemat on ollut upeat ja elämä ihan kuin jollakin rikkaamallakin, joten päätettiin, että vaikka ollaan kuinka jäässä ja nälkäsiä niin silti jatketaan matkaa. Sitten tuli vastaan motelli joka oli vähän niinkö lännenfilmeissä, mutta nyt mentiin rohkeesti sisälle ja siellä oli taas baaritiski, mutta mies sanoi meille, että respa on nurkan takana. No mentiin nurkan taakse ja siellä oli sellanen kuuden neliön tila respana ja puhelin, jossa luki, että jos täällä ei ole ketään niin soita ja numero siinä. No me ei soitettu, koska ajateltiin, että luulis jonkun tulevan, koska meidät sinne käskettiin. Sieltähän tuli samainen mies. Motellissa yö oli 90 dollaria eli saatiin lähes kaksi yötä edellisen yhden hinnalla. Yöpaikka oli sit siellä takana sellanen rivikerrostalo ja meidän huone oli toisessa kerroksessa. Huone ei ollut mikään luksus, mutta ollaan huonommassakin tällä reissulla oltu ja siellä oli jääkaappikin ja vedenkeitin, joten kaksi tärkeintä eli aamupala ja kahvit saadaan siellä hoidettua J.

Seuraavana oli vuorossa kauppa ja ruokapaikka. Kysyttiin respasta niin ja mies sanoi, että iso kauppakeskus on noin kilsan päässä, joten ei kun sinne. Olin lisännyt pitkähihasen puseron päälleni, mutta viima kävi läpi, mutta minkäs teet, kun vaatteita ei ollut enempää. Kauppakeskus löytyi, mutta sehän oli kiinni totta kai. Kellohan oli jo kuusi niin eipä sinne enää oo kellään asiaa. Nähtiin toisella puolella tietä huoltsikka jossa näytti että myydään elintarvikkeita. Joten kadun yli huoltsikalle, mutta siellähän ei ollut mitään meille kelpaavaa. No sitpä vähän kysyttiin, että eikö teillä ole edes jugurttia niin poika neuvoi, että vastapäätä on iso ruokakauppa. No se oli siinä kauppakeskuksen kupeessa, mutta sinne mentiin sisälle parkkihallista, koska kaikkihan tulee kauppaan autolla. No anyway saatiin aamupalavärkit eli jugurttia ja siihen sekaan mansikoita. Sittenpä suuntasimme paikan ainoaan auki olevaan ruokapaikkaan eli mäkkäriin. Miettikää missä jouduttiin syödä monta pvää, koska ei ruokapaikat ollut auki. Taas hampparia ja sämpylät lautaselle ja sillähän pärjäs ihan hyvin aamuun asti.

Aamulla noustiin ysiltä ja lähdettiin aamupalan jälkeen etsimään infoa. Se oli taas noin 3 kilsaa keskustasta. Onneks meillä oli kivan tätin tulostama kartta niin osattiinpa perille ilman kyselyä J. Info oli taas tosi syrjässä. Kaukana keskustasta. Siellä ei ollut niin hyvä palvelu mitä Ispwitsissä vaan siellä oli vapaaehtoisia työntekijöitä ja niillä oli jotain omaa kivaa ja ne ei ehtinyt meitä palvella. Lopulta Ulli kysyi heiltä neuvoa, kun haluttiin tietää miten kannattaa mennä takas Brisbaneen. No ne neuvoi, että bussilla, mutta me päädyttiin keskenään sellaseen päätökseen, että eka bussilla Ispwitchiin ja sieltä junalla Brisbaneen. Mukavampi ja edullisempi tapa. Sitten, kun oltiin tiskillä niin sellanen ällöttävä iäkkäämpi mies tuli siihen puhumaan tai paremminkin sössöttämään jotain. Sen huulet oli turpeat kuin mitkäkin, vatsaa oli vaikka kuinka paljon.  (jos olisin sanonut, että vaikka muille jakaa niin olisin saattanut liiotella, koska ei se vatsa maailman isoin ollut, mutta miehelle olis vähempikin riittänyt) Mä en oikeesti ymmärtänyt sen puheesta sanaakaan. Se siis sössötti, puhui niin, että huulet ei liikahtanutkaan ja sitten vielä nopeesti J. Mua ei yhtään kiinnostanut se eikä naurattanut, koska miten voi edes nauraa, kun ei edes ymmärrä mistä puhutaan. No se kuitenkin kysyi, että miten Aussit meidän mielestä puhuu, ja Ulli kertoi, että niin, ettei siitä ymmärrä lainkaan. No mies sanoi, että ne puhuu niin nopeesti niin Ulli sanoi, että myös niin, ettei liikuta suuta niin ei voi yhtään huulilta lukea mitä puhutaan. No lähdettiin sit sieltä etsimään queensparkkia, joka oli noin kolmen kilsan päässä. Matkalla käytiin katsomassa yhtä museota, mutta se ei ollut niin kiinnostava, että olis viitsitty maksaa pääsymaksua, joten juotiin siellä kahvit ja syötiin taas toastia. Queensparkki oli ihan museon vieressä niin mentiin sinne  ja siellä oli ihan niin upeita kukkaistutuksia, että alkoi sormet syyhyämään ja mieli haaveilemaan taas omasta pikkupihasta, jonne mä sen Japanilaisen puutarhan perustasin ja sitten ottasin mallia noista kukkapenkeistä. Se oli jännä, kun ne oli pääosin rakennettu Orvokeista ja Petunioista, mutta oli käytetty eri sävyjä. En ole tykännyt petunioista, mutta ne näytti todella hienoilta tuolla. Penkeissä oli myös jotain muita kukkia seassa, mutta pääosassa oli nuo kaksi lajia.

 Meillä tuli kävelyä viikon aikana aika monta kilsaa. Yhtäkkiäpä tuli mieleen, että askelmittari ei olisi hullumpi juttu. Mietimme, että ollaanpa oltu hölmöjä, kun ei olla aikasemmin jo sellasia hankittu. Onneks oli torstai niin kauppakeskus oli ysiin auki, joten suuntasimme sinne. Toowombassa ei ollut mitään erikoisia nähtävyyksiä ja kaikki oli kaupungin ulkopuolella jonne oli niin pitkä matka niin eipä yhtään innostuttu muusta kuin puistosta :D.

Kadulla oli tämmöisiä kieltotauluja

 Ehkä viimakylmyys oli toinen syy, ettei napannut turha kävely viimassa. Matkalla kauppakeskukseen käytiin kuitenkin varaamassa meille bussiliput Ipswitciin, ja otettiin heti aamubussi eli lähtö ysiltä :D. Ollaan niin reippaita :D. Matkalla käveltiin myös kirpparin ohi ja muistettiin, että tarvitaan kengät viikonloppuna, koska ollaan menossa Sunshine Coastilla Suomi-seuran 20-vuotis juhlaan ja mekko on ostettu, mutta kengät puuttuu. Päätettiin, että ostetaan kengät kirpparilta niin ne voi heittää sit hyvällä omalla tunnolla roskiin tai antaa pois. Mulle löyty kengät, jotka makso 3,50 dollaria, joten ihan ok hinta.

Normaalielämässä en olisi näitä ostanut, mutta täysin meni yhden kerran kenkinä.

No kauppakeskuksessa saatiin tovi aikaa kulumaan, mutta pidättäydyttiin ostamasta yhtään ainoaa vaatetta. Siis hyvä me :D. Askelmittarit oli ainoa ostos mitä hankittiin ja se tuli tarpeeseen :D. Mietittiin sit, että mitähän tehtäis illalla. Motellissa ei sitten yllättäen netti toiminut, mutta ollaan kuultu, että Macissä on aina ilmanen netti. Joten lähdettiin hotellille ja haettiin kone mukaan ja mentiin Macciin, josta ostettiin arvatkaa mitä? No tietty hamppari without sämpylä ja mulle kahvi ja jäätelö, koska mielestäni olin jo jätskin ansainnut. Kävelyä oli tullut ja muutenki en ollut moneen pvään syönyt jätskiä.  Siellä saatiin sit pari tuntia kulumaan ja ajatus siitä, että pitää lähteä viimaan niin hirvitti.  No silti sit selviydyttiin viimassa motellille asti :D.

Aamulla oli kello soimassa seiskan jälkeen ja lähdettiin kasin maissa jo kävelemään bussiasemalle, koska sinne oli kuitenkin reilu kilsa matkaa eikä haluttu tietty myöhästyä. Oltiin siis tosi ajoissa perillä. Mä menin edellä bussiaseman ovesta ja ihmettelen, kun ihmiset äännähti kummasti niin arvatkaapa mitä tapahtui? No Ulli tuli selkä edellä ovesta ja siinä oli kynnys niin hänhän mätkähti siihen lattialle. Kuulemma ei kuitenkaan satuttanut itseään. Siinä oli heti sellanen 70-kymppinen herrasmies auttamassa, mutta eihän Ullille apu kelvannut vaan ihan itse halusi sieltä maasta päästä ylös ja ihan reippaasti pääsikin. No siellä ei ollut kauheesti porukkaa ja nyt on sit Ullikin mätkähtänyt nurin niinkö mää :D.

Bussimatka meni nopeesti ja ei tarvinnut ihan kauhean taakse mennä, mutta ei silti päästy taaskaan eka penkkeihin, vaikka vähän jopa toivottiin, kun oltiin niin ajoissa, mutta kun bussi tuli paikalle oli siellä jo meidän lisäks muitakin paikalla ja oikein jonoa bussiin. Taas näytettiin lippu, että päästiin bussiin. Ipswitch oli jo meille tuttu paikka niin osattiin jäädä oikeassa paikassa aseman edessä pois ja käveltiin junalle, joka olikin jo meitä odottamassa ja lähti melko pian kun me oltiin junaan menty. Nyt ei päästy samanlaiselle paikalle, kuin tullessa, mutta se oli loppu viimein ihan hyvä paikka. Se oli sivuttain, mutta meillä oli yhteensä neljä paikkaa ja kun siitä lähti yks tyttö pois niin oli viis paikkaa, joten laukut mahtui oikein hyvin omille penkeille :D. Oltiin Brisbanessa perillä jo kahdentoista jälkeen taas osattiin mennä oikeaan bussiin ja osattiin jäädä oikeassa paikassa poiskin, joten ollaan niin valtavan hyviä :D.

Oli mukava palata takas Brisbaneen jo tuttuun paikkaan. Meillä oli tarkoitus lähteä Gold Coastille joka on yksi biitsi täällä, mutta siellä oli jotku formula-ajot niin sinne ei kannattanut mennä, joten päätettiin olla Brisbanessa. Lauantaina lähdettiin keskustaan kasvitieteelliseen puutarhaan (ollaan nähty nyt niin paljon puistoja, mutta jokainen on ollut yhtä kaunis ja silmiä hivelevä, etten oo vielä kyllästynyt) tai se oli vähän keskustasta syrjässä, mutta sinne pääsi bussilla. Matkalla käytiin yhdessä kenkäkaupassa, mutta tällä kertaa ei käyty meille katsomassa kenkiä vaan Seijalle lenkkareita. Niin ei se ollut mikään oikea kenkäkauppa vaan lenkkari ja urheiluvälinekauppa. Meinasin vähän puhua palturia näköjään :D. Viimenen bussi lähti sieltä viideltä, joten päätettiin olla tappiin asti. Mehän oltiin siellä vasta kahden jälkeen, joten ei ollut kauheesti edes aikaa. Sää ei meitä suosinut, joten välillä meinas ripsasta vettä. Siellä puistossa oli yhdessä paikassa häät tulossa, mutta ne alkoi sillai, ettei jääty paria odottamaan, mutta vieraita nähtiin kuitenkin.  onhan sekin jo jotain :D. Juuri siihen aikaan tuli vettä ihan kaatamalla ja poikien laittamat pikarit oli siellä sateessa ja shamppanja sai lisämausteen sadevedestä.  No puisto oli niin iso, että päätettiin jättää osa katsomatta, koska siellä olisi tarvinnut koko pvän. Päätettiin, että lähdetään kahville ja meillä on tunti aikaa nauttia kahvia. Arvatkaa mitä? No kahvilahan ei ollut auki tai oli auki, mutta siellä oli menossa häätilaisuus järjestelyt joten mehän ei sit kahvia saatu. No odoteltiin tunti sit bussia ja ajettiin keskustaan. Matkalla tuli puhelimeen viestiä, että ”kotona” olisi sosekeittoa tarjolla. Tarjous oli niin hyvä, että päätettiin käydä matkalla keskustassa kahvilla ja mennä syömään ihanaa keittoa. Loppuilta kului sitten mulla blogin päivitykseen.

Sunnuntaina lähdettiin aamulla viimeiselle Brisbanen keskusta reissulle. Sää suosi tällä kertaa täydellisesti :D. Ihana auringon paiste. Varmaan oli yli 30 varjossa. Me vaan taas siellä chillailtiin ja kulutettiin aikaa. Välillä pysähdyttiin syömään ja välillä kahville ja jätskille. Illan tullen hypättiin bussiin ja ajettiin viimeiseksi yöksi majapaikkaan.

Me oltiin sit vielä saaran kanssa illalla skypessä ja istuttiin iltaa terassilla ihanien ystävien kanssa, jotka jää brisbaneen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Illalla oli vähän haikea olo nukkumaan mennessä, kun oli niin mukavia ihmisiä, jotka jäi sinne Brisbaneen, kun me suunnataan uusiin kokemuksiin.