Hyvinvointia Sunshine Coastilla

Me varattiin Ellin boxista lokakuun lopulle toinen viikko, ennen kuin lähdettiin sieltä eka kerralla. 

Me oltiin Brisbanessa edellinen viikonloppu, joten sieltä lähdimme maanantai-aamuna,Subshine Coastille lounaan jälkeen. Mä laitoin meille kanaa ja keitettyä parsa-ja kukkakaalta ruuaksi. Nuo kaalet on tosi hyviä, kun ne keittää vedessä, johon on laitettu suolaa ja voita.

Meille on bussipysäkki jo tuttu jonne mentiin. Me rinkat selässä ja reppuja vetäen  lähdettiin tallustelemaan pysäkille. Oli ihana auringonpaiste. Seija ja lapset jäi huiskuttamaan portille. Osattiin mennä oikeaan bussiin ja sanottiin kuskille, että halutaan jäädä asemalla pois. Täällä on oikeesti kiva, kun voi sanoa kuskille missä jää pois ja ne kyllä huolehtii siitä. Jokainen kuski tietää kaikki pysäkit ja on ystävällisiä ja auttavaisia. Asemalla meidän junan piti lähteä laiturilta kolme, mutta se oli suljettu, joten lähdettiin laiturilta kaksi. Meillä oli paljon aikaa odotella junaa, koska bussi jolla tultiin oli paljon aikaisemmin asemalla. Myöhäisemmällä ei olisi enää ehditty. No me istuskeltiin ja kateltiin taas ihmisiä, ja samalla nautittiin auringosta.

Meillä oli junassa taas molemmilla omat paikat, joten taas mahduttiin hyvin :D. Juna oli vähän myöhässä, joten luultiin, että bussia pitää odotella, mutta se olikin juuri siinä asemalla, kun hypättiin junasta (hypättiin totta kai raskaat rinkat selässä :D. Just ja just jaksettiin siirtää jalkaa toisen eteen :D ). Me ei olla kertaakaan tultu tänne Ellille bussilla, joka tuli nyt tästä suunnasta, joten vähän oli epävarma olo, että milloin jäädään pois. Ei oltu sanottu edes kuskille. Alkumatka oli oikein mukava, mutta sitten bussi alkoi täyttyä koululaisista, joten jokainen, joka on ollut yläaste-ikäisten koululaisten kanssa bussissa tietää mitä tarkoitan. No me yritettiin koko ajan seurata, että milloin alkaa näyttää tutulta. Sitten joku painoi nappia, ja me huomattiin, että siinä onkin Ellin katu, joten rinkkojen kanssa äkkiä ulos bussista, koska pysäkki oli siinä risteyksen jälkeen heti. Matkaa ei ollut Ellille paljon, mutta kyllä nuo rinkat vaan niin painaa, joten oli kunnon reisilihas treeni siinä kävellessä. Elli tuli meitä autolla melkein heidän kohdalla vastaan. Hän oli menossa jonnekkin asioille, mutta Pepe oli paikalla. Lähdettiin saman tien ruokakauppaan, kun saatiin rinkat selästä. Oltiin myös sovittu, että käydään vielä kävelylenkillä ennen pimeän tuloa. Kaupasta ostettiin kanaa, lihaa ja paljon erilaisia kasviksia, joita voi keittää tai grillata. tehdä kasvisnyyttejä tai porkkanatikkuja esim. Samantien lähdettiin vielä kävelylenkille, kun tultiin kaupasta.

Oli ihana kävellä, kun ilma oli lämmin ja kaunis auringonlasku nenän edessä :D. Kävelyn jälkeen alkoi ruuan laitto. Kanat ja kasvisnyytit grilliin. Tein kanoille jugurtusta mnarinadin, koska ei ollut oikein mitään kostuketta niihin. Laitoin siis turkkilaista jugurttia, jonka maustoin vain suolalla ja sellaisella mausteseoksella, jossa on kaikkea sekasin. Vähän aikaa saivat olla marinadissa ja sitten grilliin. Kasvisnyytteihin laitoin ihan perinteistä sulatejuustoa ja kermaa ja kasvikset vaan suoraan pakastealtaasta ja kyllä vaan maistui hyvälle. Tottakai oli suolaa nyyteissä mausteena.

Tiistai- ja  keskiviikko oli lähes samanlaisia päiviä eli kumpanakin nukuttiin pitkään. Mä siis nousin ysin jälkeen, mutta sehän on täällä jo niin myöhä, ettei enää kannata edes harkita mitään tekemistä, koska enää ei ehdi. Aamupäivällä me vaan nautittiin auringosta ja syötiin salaattia. Me ollaan syöty nyt monesti lounaalla salaattia jossa on ollut jotain vihreää, tomaattia, kurkkua ja fetajuustoa ja taas turkkilaisesta kastike sit ollaan paistettu halloum-juustoa. Neljän jälkeen ollaan sit lähdetty lenkille. Me ollaan käyty kävelemässä rannassa, mutta ei rannalla. Sunshine Coastilla on ihana pitkä beach, jonka vieressä menee pyörätie ja siinä on puolen kilsan välein kilometripylväs. Eli siellä ollaan kävelty tuulen vähän viilentämässä iltapäivässä puiden katveessa meri toisella puolella.

 

 

 

Ollaan kävelty aina kolme kilsaa toiseen suuntaan ja sama takas sit ollaan vielä kotiin kävelty jonne on siitä rannasta noin 1,2 kilsaa. On ollut niin mahtava fiilis, kun taas on ollut aikaa kävellä ja nauttia olosta ilman minkäänlaista kiirettä. Tiistai-iltana Ulli teki meille jauhelihapihvejä ja sitten hän suikaloi porkkanaa ja sipulia ja niitä sitten grillattiin. Taaskaan ei mausteita ollut kuin ne kaksi, jotka meillä on ainoastaan ollut. Keskiviikkona syötiin sitten taas kanaa ilman jugurttikastiketta ja suola- voi vedessä keitettyjä parsa- ja kukkakaalta. Me niin tykätään, kun saadaan laittaa ruoka itse. Muuten Ullihan kävi keskiviikkona lääkärissä, kun sillä on ollut oikein mahdoton yskä eikä millään alkanut parantua. Sai sellaset kolmen pvän tropit, että alkoi yskä kummasti hellittää. Lääkäri kirjoitti hänelle myös kortisonia reilusti, koska Ulli tarvitsee niitä aina välillä ja Suomesta hankitut alkoi olla jo lopussa. Ausseissa on Suomalaisille niin hyvä lääkäripalvelu, että ei ole edes kallista. Eka kerran kun käy lääkärissä maksaa se 60, mutta sitten mennään kuitin kanssa medicaliin, josta saadaan puolet takas ja sen jälkeen on lääkärissä käynti ilmasta,joten siellä kannattaa sairastua jos sellastaa aikoo.

Torstaille oltiin sovittu Ellina kanssa, että mennään ostaan täytekakku aineet jotta voidaan perjantaina käkut täyttää. Ellillä oli aamulla menoa, joten taas saatiin nukkua ysiin :D. Lähdettiin joskus kymmenen jälkeen liikkeelle. eka me mentiin sellaselle kirpparille, koska Ullilla puuttui kengät. Sieltä löytyi niin hienot hopeiset korkkaripistokkaat, että kyllä oli papatkin juhlissa ihmeissään, kun oli niin tyylikäs nainen paikalla :D. Kengät maksoi 7,90, joten yli puolet kalliimmat, kuin mulla. 

Me oltiin sovittu, että tehdään kakun täytteeksi kermasta, turkkilaisesta ja mansikoista täyte. Mansikat osittain paloina ja osittain soseena. No kaikki mitä tarvittiin niin löytyi nopeesti, joten kun tultiin kaupoilta tehtiin salaattia jälleen kerran ja lähdettiin kävelylle rantaan. Ilma oli sellanen myrskyä enteilevä. Tuuli oli kova, pilvet taivaalla aika tummanpuhuvia, mutta vettä ei satanut. Me ehdittiin ihan hyvin käydä kävelemässä, ja ehdittiin olla kotonakin tovi, ennen kuin sade alkoi. Ei kehdattu pyytää Pepeltä, että hän laittaisi grillin päälle niin tehtiin ruoka sellasessa sähköwokissa, joka olikin erinomainen ruuanlaittoväline. Ostan sellasen kyllä myös itselle, kun tulen Suomeen. Mullahan on pitkä lista kaikista koneista ja välineistä mitä aion hankkia, palattuani :D. Saapa nähdä miten käy. Meillä oli jotenki eväät vähissä, joten porkkanaa ja sipulia ja jauhelihapihvejä ja ihanaa salaattia fetalla. Me ollaan niin valtavan hyviä ruuanlaittajia, että harmittaa, kun ette pääse maistelemaan meidän ruokia :D ,:D, :D. (oliko vähän itserakkaasti sanottu? No en kehunut vaan itseäni vaan kumpaakin yhdessä :D).

Perjantai-aamuna aamupalan jälkeen alkoi kakkupohjien valmistus. Yhteensä 9 pohjaa. Tehtiin sillai, että koko ajan oli yksi uunissa ja yksi vatkaantumassa. Eli toinen vatkas, koska oli sähkövatkain millä vaahdotettiin. Ohjeena oli ihan perinteinen ohje lasi kaikkia. Homma sujui näppärästi, koska kumpikin tiesi mitä pitää seuraavana tehdä. Kun pohjat oli valmiina niin mä aloin eka tekemään täytteen. Se oli helppo. 6 dl vatkattua kermaa ja kaksi purkkia Turkkilaista (500 g) ja sitten me oltiin ostettu mansikoita kolme pientä rasiaa, jotka puolitin ja sitten oli sellasia säilöttyjä, jotka Ulli soseutti ja ne vaan sekasin. Kostutus ja täyttö tapahtui sitten ihan vaan sarjatyönä niin siinä ei mennyt kauaa.

 Ulli kävi välissä tekemässä meille eilisen pvän lopuista ruuan eli porkkana-sipulia ja halloumia ja hyvin jaksoi niillä. Yksi kakkupohjista ei mahtunut jääkaappiin niin Elli soitti yhdelle Suomalaiselle naiselle, joka asuu ihan naapurissa, että voidaanko viedä se hänen kaappiin ja se sopi hänelle mainiosti. No mehän lähdettiin viemään täytetty kakku naapuriin :D. Sinne oli niin lyhyt matka, että käveltiin sinne. Minä kannoin kakun ja se säilyi ehjänä koko matkan :D. Kello oli niin paljon, kun tultiin takas, että jätettiin kävelylenkki tekemättä, vaikka tiedettiin, että ei päästä moneen pvään nauttimaan rannan kävelystä tai itse asiassa ei enää ollenkaan. Pepe oli lämmittänyt saunan, kun me oltiin kylässä, joten, kun tultiin takas niin päästiin melkein heti löylyihin. Ne on nykyään harvinaista herkkua. Illalla meillä oli syömiset aika vähissä, mutta saatiin silti kasviksista ruuan.

Lauantaina heräämisen jälkeen alettiin kakkujen koristelu. Tehtiin se meidän puolella, koska siellä on hyvän korkuinen ruokapöytä ja ellin puolella oli vieraita niin haluttiin rauhassa tehdä. Elliltä löytyi pursotin, jollasta ei oltu ennen käytetty, mutta saatiin silti sillä kakut koristeltua. Ne oli ihan perinteisiä kermakakkuja, mutta kerma Ausseissa on ihan erilaista. Sama miten vatkas niin se oli loppuvaiheessa ihan kumman näköstä, mutta kikkailemalla saatiin ne näyttämään ihan hyviltä :D, ja kuulemma ne oli maistunutkin vielä ihan hyville. 

Kakkujen valmistuttua piti lähteä suihkuun ja alkaa valmistautumaan Suomi-seuran 20-vuotisjuhliin. Juhlat oli ihan kivat. siellä oli reilu 60 henkeä ja keski-ikä oli noin 62-65 vuoden välillä. Me tutustuttiin uusiin ihmisiin ja juteltiin monen kanssa, joka on toisen tai kolmannen polven Suomalaisia.

Sunnuntaina me lähdettiin Zoohon, jotta ei missata sitä. Ullilla oli selkä vähän kipeä niin hän otti lähtiessä särkylääkettä joka teki tepposet. No hänellä kun oli se antibioottikuuri niin särkylääke sen kanssa yhdessä ei ollutkaan ihan järkevä juttu. Ullilla meni pää ihan sekasin ja se joutui välillä nukkua, koska ei pysynyt hereillä :D. No me kuitenkin mentiin sinne Zoohon eka meidän vierestä bussilla seuraavaan kylään, jonne kesti noin 10-12 min. Taas oli sanottu kuskille missä halutaan jäädä pois ja hän kertoi meille, kun oikea pysäkki tuli :D. Siitä jatkettiin Zoohon menevällä omalla bussilla ja meille oli kerrottu, että se lähtee venesataman edestä, mutta selvää paikkaa ei tiedetty. No me oli jälleen kerran lähdetty hyvissä ajoin, joten oltiin siellä noin tuntia ennen lähtöä :D. Venesatama oli kiva paikka ja sää jälleen kerran ihana aurinkoinen niin kierreltiin siellä pikkukaupoissa ja ostettiin kahvit ja jätskit.

Me kysyttiin pysäkin paikkaa monelta, mutta kukaan ei oikein osannut sanoa selvää paikkaa. No seisottiin sit yhden ravintolan edessä , kun huomattiin, että bussi menee toista katua :D. eipä auttanut, kun lähteä juoksemaan sinne. Yllättävän hyvin juoksu sujui, jopa Ullilta, jonka pää oli pumuplia. Siis ehdittiin ja päästiin zoohon. Siellä päätettiin kierrellä fiiliksen mukaan ja sovittiin, että yks show käydään katsomassa. Se oli sellanen paras mitä siellä on. No eka tuli elefantit joille syötettiin maissia ja ne lähti pois, No me ollaan nähty niiden pelaavan futista, maalaavaan tauluja, ajavan pyörillä, joten ei tuntunut niin mahtavalta. Tässä vaiheessa Ulli lähti nukkumaan takana olevaan kahvilaan, jossa oli pöydät ja niissä hyvä nukkua, mutta ei siis pöydällä, mutta kuitenkin. Sitten tuli jotain lintuja, ja en ymmärtänyt sitä ideaa ollenkaan, ja taas olen nähnyt upean lintushown Bahia Felizissä, joten ei ollut mikään. Sitten tuli krokotiili, jota yritettiin saada tömistämällä liikkeelle ja sille syötettiin kaksi kalaa ja yksi lintu. No olen nähnyt pikkusen erilaisen krokotiilishown Thaimaassa, jossa mies työnsi jopa päänsä krokon kitaan, joten Ulli ei jäänyt mistään paitsi, vaikka ottikin päikkärit. Me kierreltiin Zoossa, mutta ei tehnyt suurta vaikutusta, muuta kuin ihanat koalat ja niistä saatiin oikein hyvää videotakin, kun ne oli herännyt ja tosi pirteitä ja liikkuivat paljon :D. Illalla oltiin väsyneitä kotiin palaajia, joten uni maistui ajoissa.

kansio 30.10 133 143

Ulli varas meille perjantaina lentoliput Canberraan tiistaiksi. Tottakai se oli lentoyhtiö, joka meni lakkoon, mutta täällä hallitus päättää milloin lakkoillaan, joten sehän loppui lyhyeen. Täällä on joka vuosi sellanen Melbourne- cup, joka on ravikilpailut, mutta koko maan suuri tapahtuma, jolloin ihmiset pukeutuu hienosti ja menee piknikille. Naisilla on joku hieno hattu päässä ja töistä saadaan iltapvä vapaaks, niin lakko oli tarkoitus juuri cupin takia olla tuolloin, mutta hallitus sen lopetti nopeesti :D. Me oli sovittu, että voidaan mennä vielä yhdeksi yöksi Brisbaneen, jos meidän kone lähtee tiistaina, koska sieltä on helpompi mennä kentälle. Joten maanantaina me sitten pakattiin viimeisen kerran Ellillä kimpsumme ja hypättiin bussiin kohti juna-asemaa ja kohti Brisbanea. kyllä oli haikea mieli, kun Ellin kanssa lähtöhalit annettiin. Siellä on ollut niin kotoista olla, että ikävä tulee. Mutta meillä matka jatkuu. Oltiin Brisbanessa vähän ennen viittä ja Seija oli meitä vastassa, ja yhdessä hypättiin bussiin ja ajettiin viimeiseen yöpaikkaan Brisbanessa. Rinkat painoi niin valtavasti taas, että päätin tyhjentää kaiken ylimääräisen pois. No Seija neuvoi meitä myös, että miten se on järkevä täyttää. Ollaan oltu vasta vajaa viis kuukautta reissussa ja vielä ei oikein osata :D. Seija on ihan ammattilainen siinä, koska käy vaelluksilla, jossa kuskaa rinkkaa selässä päiväkausia :D. No mä sain ainakin tavarat järkevämmin ja rinkankin oikein selkään niin luulen, että se jo vähän helpotti. Laitoin myös kaikki vaatteet pusseihin niin jospa sais rinkan järjestyksen pysymään ainakin vähän paremmin :D.

Tiistai-aamuna lähdettiin aamupalan jälkeen Brisbanen kentälle taksilla. Taas jäi Seija ja lapset meille huiskuttamaan viimeistä kertaa. Oli vähän haikea olo totta kai. Kentällä oli ihan niinkö ei lakkoa olis edes ollut. Missään ei ollut mitään kaaosta ja kaikki sujui hyvin. Rinkat painoi molemmilla vähän yli 20, mutta alle 21. Mutta reput painoi kummallakin melkein 10 :D. Eli vähän reilummin, kun olis ollut lupa, koska tohon koneeseen sai viedä 7 kiloa käsimatkatavaraa, mutta onneks ei punnittu. Me oltiin vaan itse punnittu, kun kentällä oli hyvä puntari aulassa. No eihän meidän reput mahtunut kuitenkaan tavarahyllylle, mutta onneks edessä olevan istuimen alle mahtui kummankin reppu niin ei oolut hätä pvää :D. Lento oli vähän yli 2 tuntia niin sen kesti, vaikka jalat oli vähän huonossa asennossa :D.

Canberran lentokentältä

Meidän laukut kentällä. Ei arvais, että kummassakin on painoa melkein 10 kg :)

005 007