Viikko Balilla on ihan liian lyhyt aika :(.

Meidan viikko alkaa olemaan jo kohta ohi taalla, ja  tuntuu, etta niin paljon on viela kokematta ja nakematta
:(, mutta olen niin onnellinen jo tasta viikosta. Paasin balille, jonne olen aina haaveillut paasevani.
Meillahan on ollut tosi aktiivinen viikko, mutta ei ole yhtaan haitannut, koska ollaan se itse suunniteltu ja jarjestetty. Meilla  on niin hyva opas/ kuski, joka vie meita juuri sinne minne halutaan.

Me sovittiin hanen kanssa, etta mennaan kaymaan lintupuistossa ja sitten temppelialueella, jossa on upea auringonlasku. Talla kertaa ei tarvinuut lahtea kovin aikasin liikkeelle, joten sovittiin, etta han on meita hakemassa yhdeltatoista. Me noustiin aamupalalle puol kymmenen. Nykyaan en ole laittanut kelloa soimaan, jos tohon aikaan on ollut lahto, koska kertaakaan ei ole nukuttu kellon soittoon asti :). No taas kaytiin rutiini-aamupalalla ja ehdittiin sit viela tunteroinen odotellakin, ennen kuin Ketut tuli meita hakeen. Lintupuisto ei ollut kaukana. Yllatyttiin vahan siita, miten kallis oli paasymaksu. Ollaan totuttu 2-5 euron valille joka paikassa niin tuolla oli 20 euroa yhdelta. Sanoinkin Ullille, etta taytyy olla todella erikoinen paikka jos noin kallista on. Paikka oli hieno, mutta ei ehka silti ihan ton arvonen. No me paastiin samalla lipulla myos viereiseen paikkaan, jossa oli kaarmeita, liskoja, krokotiileja ja kilpikonnia. Linnut oli aivan upean varisia eika sellaisia nae Suomessa; edes korkeasaaressa ei ole niita kaikkia.

Meilla vierahti siella aika kauan aikaa, koska on ihanaa, kun ei ole kiiretta. Matkalla meista otettiin kuvia papukaijojen vieressa siis ihan ammattikuvaaja, mutta ne kuvat ei ollut mitaan hyvia ja maksoi 15 euroa, kun muualla on tollaset ollut yleensa 5-6 euroa. Olisin ollut valmis maksamaan, jos kuva olisi ollut mun mielesta onnistunut, mutta Ulli otti omalla kameralla parempia kuvia. Sitten otettiin ammattilaisen toimesta kuvia, jossa lintu oli olkapaalla. Siina pitii ottaa myos lasit pois paasta, joten senhan tietaa, milta ma naytan ilman laseja, joten ei yhtaan kuvaa sitten ostettu ammattilaisen ottamia.

Naa kuvat oli Ullin ottamia

Lintujen jalkeen mentiin sitten kiertamaan niita liskoja ynna muita. Nainen kysyi, etta halutaanko ottaa kuvaa lisko sylissa, johon kumpikin vastasi nopeasti, etta no thanks :)). Nehan nayttaakin jo niin iljettavilta. Vaikutti kylla aika kilteilta, koska ne makoili ihan vapaana siella auringossa ja niista pystyi ottamaan kuviakin ihan lahelta ilman, etta ne korvaansa tai silmaansa lotkautti. No ei niilla ole oikeesti korvia vaan reika vaan siina paikalla niin eihan ne voi edes korvaa lotkautella.

Tassa kuvassa nakyy, etta on reika vaan korvana

Tassa oli kaarmeella ruoka valmiina, kun sattuu  nalka yllattamaan

Tama oli joku albinokaarme. Hienon nakonen, mutta aika pelottava jos tulis viidakossa vastaan. Siellahan makin kuljen ihan yhtenaan :D.

Kuva-arvoitus: Mita tassa tapahtuu? Ei tarvitse sanoa aaneen, mutta voit miettia siina paikallasi ;)).

Nain hienot portaat oli siella. On tainnut olla aika kova tyo tehda.

Taa oli tosi hauskan nakonen, kun se liotteli sormiaan vedessa :D.

Taa taas piti toisella kadella kiinni varmaankin aidistaan.

Sielta lahdettiin sit ajelemaan kohti temppelialuetta. Ajeltiin taas kylien lapi ja riisipeltojen ohi. Yhdessa kylassa oli seremoniat menossa. Siella oli runsaasti valkoiseen asuun pukeutuneita miehia ja naisia,. Naiset naytti kauniilta, kun heilla on tummat hiukset kauniisti kammattu nuttura, valkoisissa vaatteissa ja elavia kukkia hiuksissa. Harmi, ettei voitu ottaa kuvia. Taallahan miehetkin kulkee hame paalla. Oikeesti se ei ole kuulemma hame, mutta eilen kun kysyttiin Ketutilta miesten asuista, koska ne on kaukana siita millasia Suomipojilla on niin han sanoi, ettei niilla ole hametta vaan Saronki ja se on heidan kansallisasunsa. Sekin on mielenkiintoista, ettei se nayta taman maan miehilla lainkaan naurettavalta, mutta miettikaapa sellanen Suomalaisen vahan isokokosemman miehen paalle. Oon varma, etta se olis naurettava.

Tassa pari kuvaa, jossa vahan nakyy noita hameita.

Meilla kaikilla oli jo nalka, joten pysahdyttiin matkalla syomaan yhteen pieneen ravintolaan. Se ei vaikuttanut ollenkaan sellaselta, etteiko siina voisi syoda. Aika kiva pikkunen ravintola tien varressa. Ma tilasin pitkasta aikaa nuudelita. Paistettua munanuudelia ja se oli todella maukasta. Ulli otti samaa, mutta lihalla. En tieda mita mausteita siina oli kaytetty, mutta niin oli herkullista.

Matka jatkui ja paastiin perille temppelialueelle. Siella oli paasymaksu jotain reilun kympin luokkaa. Paikka oli kylla kaunis. Temppelit oli rakennettu laavakiveen eli niissa on ollut melkoinen tyo kaivertaa. Siella oli paljon laavaa ympariinsa. Hiekkakin oli mustan varista. Meilla oli tullut sellanen kasitys, etta auringonlasku on jossain muualla, joten tunnin jalkeen lahdettiin jo sielta pois. Matkalla kaytiin kylla sit syomassa jatksit, ettei vaikuta silta, etta oltais oltu liian hatasia :D, mutta kun paastiin ulos alueelta sanoi, ketut, etta eiko me halutakkaan nahda auringonlaskua :), joten palattiin takasin sinne. Istuskeltiin siella ja katseltiin ihmisia. Sehan on yksi meidan nautittavista harrastuksista. Voisin istua jossain tuntikausia ja katsella ihmisia. Se on viela niin mahdottoman halpaakin :).

Auringonlasku oli niin upea, etta kannatti odottaa, kuten allaolevista kuvista osaatte varmaankin myos nahda.

Nama kuvat on otettu kannykan kameralla :). Tuli ihan onnistuneita.

Matka takaisin oli ehka puol toista tuntia, joten oltiin hotellilla puol kasin jalkeen. Paatettiin, etta mennaan heti syomaan ja sit vasta hotellille. Kaytiin taas niin romanttisessa ravintolassa syomassa. Se on ihna lahella meidan hotellia. Tien toisella puolella, mutta siina on kadun varressa ravintola, joka oli taysi. Tytto johdatti meidat sisapihalle ja siella oli niin kaunista. Taas oli kukilla koristeltu kulukreitti sinne, portaat, kynttiloita oli paljon ja niidenkin ymparilla oli kukkia. Siis niin kaunista. Siella oli niin hienot lamput, etta alettiin suunnittelemaan, etta miten voitaisiin itse valmistaa sellaset. Kokeillaan valmistaa paperinarusta, kun palataan Suomeen. Ei varmaan ole yhtaan vaikeammat tehda kuin pallolamput, joita ollaan tehty paperinarusta ilmapallon ymparille.
Ruoka oli myos hyvaa. Ma soin kanaa ja cashewpahkinoita, koska ruokalista oli aika suppea. Ulli soi Currykanaa. Se oli hyvaa. Siina oli kookosmaitoa, mutta ei liikaa. Siis ma maistoin Ullin ruokaa, etta tiedan milta se maistuu. Aika usein maistellaan toistemme ruokia, jos tilataan erilaista.

Kynttilassa ei ollut steariinia ollenkaan ja se oli sellanen kukan mallinen.

Tassa kuvia lampuista. Me olimme kuitenkin ulkona emmeka sisalla.

Kynttilan koristelu.

Nain kaunis oli sisaan- ja uloskaynti

Talta naytti, kun astuimme kadulle

Onhan kaunis risteyskohta.

Talta naytti, kadulta.

Keskiviikkona oli päätetty että pidetään vapaa päivä niin saadaan vähän lepuuttaa reisilihaksia. Ne on ollut niin kovalla koetuksella, kun on ollut noita portaiden kiipeämisä kahtena päivänä peräkkäin ja niitä on ollut yhteensä yli 600. Selvästi on liikunnan puutetta kun ei lihakset vetreydy. On ollut niin hauskan näköstä, kun me kuljetaan portaissa, kun ollaan ihanko jotain mummoja, kun yritetään niitä mennä :D. Välillä on sellanen luistelijan asento :D. Meillä kului keskiviikko tosi nopeesti, kun nukuttiin vähän yli ysiin :D. Sovittiin, että nukutaa niin pitkään kuin unta riittää. SIt aamupala ja blogin kirjoittelua. Mun blogista huomaa, että oon alkuosan kirjoittanut hotellin koneella, kun puuttuu ä:t ja ö:t, mutta yrittäkää selvityä lukemisesta :D. Me käytiin lounaalla siinä ihan lähellä hotellia. Mä söin pumpkinkeittoa, koska tykkään siitä niin paljon. Siellä oli taas tosi kauniisti koristeltu portaat ja ihana iso kukkakimppu flamingonkukkia vaasissa. Suomessa mä raaskin ostaa yhden flamingon kukan vaasiin. Sen verran on hintavia Suomessa.

Näin kauniisti oli portaat koristeltu siellä ravintolassa.

Illalla käytiin syömässä sellasessa aika pienessä ravintolassa, missä oli paljon asiakkaita ja tasan yksi tarjoilija. Yleensä joka paikassa missä ollaan oltu niin henkilökuntaa ei ole puuttunut. Sitä on ollut lähes joka asiakkaalle oma, mutta tuolla oli eka kerran sellanen tilanne, että täytyi odotella, että tullaan ottamaan tilaus ja, että saadaan ruoka. Mä söin pitkästä aikaa wienershnizeliä, vaikka se on leivitettyä, mutta ajattelin, kun söin päivällä sosekeittoa niin kestää syödä tollasta. Suomessahan mä en olis sitä missään nimessä tilannut :D.

Meidän pöydässä oli ihan kauhea pöytäliina :)).

Me oltiin sovittu torstaille koko päivän trippi. Se oli sellanen, että me ei itse sanottu minne mennään vaan luotettiin meidän oppaaseen, että hän vie meidät hyviin paikkoihin. Tottakai oli temppeleitä :D. Ei niistä taida päästä eroon näissä uskonnollisissa maissa, koska kaikki ajattelee, että ne täytyy nähdä :D. No täällä temppelit on ollut hienoja ja ne on ollut enemmänkin puistoja, kuin temppeleitä.

Meidän ensimmäinen paikka oli royal temppeli. Muistan nimen, koska se oli niin helppo Royal-patukka :D. Se ei vaikuttanut mitenkään temppeliltä vaan todellakin puistoalueelta, jossa oli jonkinlaiset linnan rauniot.

Seuraavana mentiin Balin suurimmalle riisiviljelmälle. Se oli ihan valtavan kokoinen. Huolestutti, että miten ihmeessä ne voidaan saada pysymään niin siisteinä mitä ne oli. Kaikki tapahtuu kaiken lisäksi käsityönä. Kyllä arvostan niitä, jotka huolehtii, että ihmiset saa riisiä syödäkseen. On se niin kovaa hommaa. Me käytiin katsomassa nuo viljelmät kahdelta puolelta ja käytiin myös kävelemässä siellä väleissä. Ei viitsitty mennä sinne veteen, koska siellä on vettä polviin asti ja ei olisi voinut pestä jalkoja ja ne olisi ollut ihan savessa ja likaiset.

Matkalla pysähdyttiin lounaalle taas sellaiseen buffetpaikkaan. Se ei ollut niin hyvä mitä edelliskertainen buffetti, mutta jälkkäripöytä oli ihana. Siinä oli taas hedelmiä. Ruokapöydässä oli riisejä, nuudeleita, kalatikkuja, jotka oli aika voimakkaasti curryn makuisia,  ja tofua, kanaa ei ollut ollenkaan. 

Tämä oli mustariisijälkkäriä. Maistoin ja oli tosi makeaa.

Ruokamaisemat

Ja tässä myös

Seuraavana oli vuorossa toinen temppeli-alue. Se oli ihan lähellä vettä ja muistutti vielä enemmän puistoa tai Suomalaista leikkipuistoa. Siellä oli aivan ihania puita ja kasveja ja sitten siellä oli puusta rakennettuja villieläimiä, joiden päällä pystyi kiipeilemään. No mehän tottakai sitten kiipeiltiin ja leikittiin niissä, koska oli mahdollisuus :D.

Löyty mun värinen vene :)).

Seuraavana meillä oli vuorossa vesiputoukset. Tourillahan me käytiin ihan valtavan isoilla vesiputouksilla ja niitä oli vielä monta. No tämä ei vetänyt vertoja tourin putoukselle, mutta oli silti todella hieno. Meillä oli paikallinen opas ja hän kertoi, että vesiputouksen vesi tulee kahdesta paikasta. Toinen tulee jostain joesta ja toinen paikasta, mistä tulee Balin juomavesi. Vesi oli ihanan kirkasta. Matkalla oli taas portaita, mutta ei kuitenkaan kolmeastaa, mitä ollaan nykyään totuttu kulkemaan. Siellä oli myös mausteviljelmiä. Pojan äiti myi matkalla mausteita, mutta oli niin harmi, kun ei voitu ostaa, koska ei voida niitä kuskata mukana reissun aikaa. No nyt te ihmettelette, että miks en lähetä niitä postissa :D. Olen ajatellut, että vain vaatteet, kengät ja kirjat on tavaraa, jota lähetän. Kaikki ruokaan liittyvä on kielettyjen listalla ostamisessa. Johonkin pitää vaan raja vetää.

Meidän reissun viimeinen etappi oli turistipaikka Lovina pohjoisrannikolla. Paikka on aika täynnä turisteja. Siellä on hyvät surffipaikat ja aamulla voi nähdä delfiinejä. No mehän oltiin auringonlaskun aikaan, joten delfiinejä ei nähty, mutta onneksi ollaan niitä nähty jo Zanzibarilla ja Ulli laattas silloin kunnolla niin ei ehkä olis ollut edes hyvä idea meille. Me ei oltu siellä kovin kauan. Käytiin kahvilassa cappuccinolla ja jätskillä ja sitten nähtiin yllättäen upea auringonlasku, josta saatiin taas muutama kuva ja sitten alkoikin puolen toista tunnin paluumatka sellasta serpentiinitietä kohti Ubudia.

Loppumatkasta alkoi olemaan sellanen olo, että jos tää ei kohta lopu niin vatsa sanoo vastalauseen, mutta onneks osas käyttäytyä eikä alkanut temppuilemaan. Oltiin melkein kasin aikaan takas hotellilla, joten seuraavana tottakai oli vuorossa dinner. Mentiin meidän aamupalaravintolaan syömään ja tilattiin kebabia ja pottumuusia. Pottumuusia ollaan nykyään tilattu aina, kun sitä on tarjolla. Sen verran on sitä ikävä, vaikka Suomessahan vältäm riisiä, perunaa ja pastaa, mutta pottumuusia pitää saada aina kerran kuussa. No tuo ruoka oli aivan ihanaa. Kebab oli grillivartaissa kasvisten kanssa ja oli taas niin hyvin maustettu, että nam, nam. Parasta pottumuusia ollaan kuitenkin saatu Pattayalla venäläisten ravintolassa, mutta tuo oli sitten toiseksi parasta.

Meidän Balinviikko on nyt sit ohi ja illalla oli pakkausoperaatio, joka on niin kova homma, koska aina pitää luopua jostain, jotta saatais laukkuja kevyemmäks. Mulla on oikeesti niin vähän vaatteita, etten tiedä mistä luopuisin. Jos ajattelee, että oon 11 kuukautta reissussa ja mulla on laukussa neljä mekkoa, seitsemän toppia, ei yhtään t-paitaa, viidet housut, jotka on silkkiä eli ei paina paljon, sit kaks vähän hienompaa toppia, jotka olen teettänyt enkä ole vielä raaskinut luopua, kahdet lyhyet laeggarit ja yhdet pitkät, kaks hametta ja pikkareita ja rintsikoita niin ja takki joka on sellanen kevyttakki ja kolmet kengät. Ja vielä on edessä kahdeksan kuukautta. Mitä laitetaan pois? No mun rinkka painoi 19,8 kiloa ja Ullin 22,1. Oltiin varmoja, että Ullin pitää maksaa, koska sovittiin, että maksetaan, koska ei jakseta alkaa miettimään, että mitä sieltä otetaan pois, mutta  tätsy ei sanonut mitään siitä, joten nyt on sit kahdesti menty ylipainolla.

Me oltiin sovittu, että Tengo eli Ketut vie meidät kentälle. Kone lähti 12.50 joten sovittiin, että hän tulee meitä hakemaan klo 9.30. Hän oli kyllä niin mukava tyyppi ja puhui niin selekää englantia, että mäkin ymmärsin mitä hän puhui. Oli kivaa kuunnella hänen juttujaan. Hän kertoi meille tosi paljon heidän uskonnostaan ja perinteistään. Kentällä me päästiin nopeasti lähtöselvitykseen ja tosiaan ei maksettu edes ylipainosta mitään. Lento meni nopeesti Kuala Lumpuriin Malesiaan, mutta Kuala Lumpuri on niin tyhmä lentokenttä, että se oli jo eka negatiivinen kokemus Malesiasta. Me hoidettiin siellä jo maahantulo-jutut, vaikka edellis kerralla hoidettiin vasta siinä vaiheessa, kun jäätiin maahan, mutta nyt se oli Kuala Lumpurissa, vaikka meillä oli vielä yksi lento edessä. Meillä oli valtava nälkä, koska oltiin syöty aamupala ja koneessa ei ollut mikään herkkuatria. No lähdettiin etsimään jotain syömäpaikkaa, mutta ei löydetty mitään, muuta kuin yksi, jossa ei ollut mitään Ullille sopivaa. Selvisi, että kaikki ruokapaikat on toisella puolella. No mehän tehtiin niin, että mentiin sinne mistä laukut tulee ja sieltä ovesta pois ja läydettiin loppujen lopuksi KFC, jossa oli lohkopottuja mitä Uulli pystyi syömään. Sielläkin muut oli paneroituja. Syötiin potut ja mentiin passintarkastuksen ja turvatarkastuksen läpi uudestaan kansainväliselle puolelle :)).

kuala Lumpurissa oli toisessa vessan ovessa tämmönen pullukka nainen. Ohjas koon mukaan oikeisiin vessoihin :D. :D.

Sit oli tämmönen hoikempi.

Muuten tällä kertaa olin varautunt koneen hyytävään kylmyyteen, joten mulla oli villatakki ja kaksi huivia, mekko, legginsit ja sukat, eikä ollut yhtään liikaa. Kummallakin lennolla oli niin kylmä, että luulen, että olis saanut päänki amputoida, jos en olisi varautunt. No nenähän oli ihan jäässä, mutta ei kuitenkaan tippunut pois ja välillähän pystyin lämmittää sitä huivillani.

Kuala Lumpuri ei pääse meidän pistetaulukossa korkealle. Mehän ollaan aika monen asian asiantuntijoita nykyään. Ennen mäkin olin siivouksen ja Suomalaisen ruuan valmistuksen "asiantuntija". (oon tajunnut, että en ole tiennyt mitään esim. Aasialaisesta ruuanvalmistuksesta ennen, vaikka ehkä olen luullut olevani asiantuntija, mutta en ollut, nyt on osaamista enemmän sen lisäksi olen huomannut, että kyllä ne saa siivottua vähän huonommillakin välineillä vai onkohan mulla siivouksen taso laskenut :D). No nykyään ollaan hotelli- asiantuntijoita, hotellin vuode/patja-asiantuntijoita, tyyny-asiantuntijoita, aamupala-asiantuntijoita, lentokoneen-asiantuntijoita eli palvelun, penkkien ja ruuan- asiantuntijoita, joten voidaan kohta alkaa kriitikoiksi näiden suhteen. Mullahan niska ilmoittaa jos on huono tyyny. Aika vasta oli sellanen ihan kivikova, jolla en voinut edes nukkua, sit lonkka ilmoittaa jos on huono patja. Sehän on selvä, että joka tempuriin on tottunut niin kaikki muut on huonoja, mut silti kaikkeen tottuu, vaikka välillä nukkuminen olis hankalaakin :). Terveisin tuleva kriitikko.