Oden maailmanympärysmatka: Malesia

Ihana Bali jäi tosiaan taakse ja meidän matka jatkuu. Ajateltiin, että ollaan Malesiassa kymmenen päivää, koska ollaan kuultu siitä niin paljon kaikkea hyvää. Me varattiin hotelli jo Suomessa RCI:n kautta. Se oli varattu seitsemäksi päiväksi ja oli todella halpa. Ajateltiin, että ollaan kolme yötä sitten jossain muualla. No Kuala Lumpurin lentokenttähän jo oli sellainen, että ei saanut kriitikoilta hyvää arvosanaa, vaikka se on kansainvälinen kenttä ja todella iso. Siellähän joudutaan mennä jopa junalla terminaalista toiseen.

Langkawi oli paikka minne meillä oli varattu huone. Me saatiin kentältä hyvin taksi ja se maksettiin jo etukäteen ja se maksoi jotain kolme euroa eli ei paljon. Meidän hotelli oli viiden minuutin ajomatkan päässä kentästä. Se oli sellanen huoneistohotelli, jossa käytävätkin oli vähän niinkö ulkona, vaikka se oli kerroshotelli. Missään ei ollut kunnon seiniä. Respakin oli sillai, että se oli tasanteella, mutta siinä ei ollut kuin muutama seinä ja kattoa sit siellä yläilmoissa.

Respassa oli tosi huonosti enkkua osaava huivipäinen tyttö, kun mentiin, mutta hän vei meidän kanssa tavarat huoneeseen. Huoneisto oli kiva. Siinä oli kaks makkaria, olkkari, keittiö ja iso parveke, jossa vietimme paljon iltaisin aikaa.

Aamupala maisemaa

Aamupala maisemaa myös tässä

Ostettiin sellaset punaiset geelikynttilät, jota me iltaisin poltettiin. Suomessa ei oltais koskaan ostettu sellasia, koska ne ei olisi sopinut sisustukseen, koska niissä oli sellanen kultainen koristelu pohjassa. Huoneistossa eri ollut hellaa, mutta mikro ja vedenkeitin. oltiin kuitenkin mielissään, että saadaan aamupala itse tehtyä ja jotain ruokaakin.

Selvitettiin respan tytön kanssa, että missä on kauppa ja hän sanoi, ettei voida illalla kävellä kauppaan vaan pitää mennä taksilla. Hän tilasi meille taksin ja me pyydettiin, että taksi odottelee meitä niin kauan, kun käydään kaupassa. Kauppa oli vähän niinkö Kärkkäinen (vaikka ollaan kuultu, että se on nostanut imagoa), mutta lattiana oli betoni ja kauppa oli täynnä kaikkea mitä ihminen voi tarvita. Ruoka-aineitakin oli, mutta ei oikein sellaisia mistä me olisi tarvittu. Siinä oli onneksi vieressä Smart market, joka on sellainen pieni ruokakauppa ja sieltä löytyy ihan perustarvikkeet. No sielläkin oli aika puutteellinen tarjonta, mutta löydettiin jugurttia (joka olikin sit aika nestemäistä) ja muroja, joilla pärjää aamupalaan. Taksikuski odotteli meitä ihan reippaasti koko ajan, kun oltiin kaupassa. Meillä oli jo eka kauppareissulla sellainen olo, että ollaan vähäpukeisia, kun kaikki naiset kulkivat huivissa ja kaavuissa ja heillä oli pitkähiaset puserot ja joillakin vielä poolo, ettei vaan kaula näy. Mulla ei tällä hetkellä ole edes yhtään t-paitaa, jolla saisi olkapäät peittoon. Yksi mekko, jossa hiat menee vähän olkapäiden päälle.

Aamulla sitten ajateltiin lähteä tutustumaan tähän ”Kärkkäiseen” . Illalla jo huomattiin, että se on sellainen meidän kauppa, jossa menee aikaa, kun käydään joka hyllyväli läpi ja ihmetellään mitä kaikkea kivaa sieltä löytyy J. Ennen kuin lähdettiin minnekkään selvitettiin, että miten netti toimii. Illalla tyttö oli sanonut, että viereinen ovi on netti paikka ja me luultiin, että siellä on joku tila missä on tietokoneita, koska hän myös sanoi, että hotellissa ei ole nettimahdollisuutta. Aamulla respassa oli eri tyttö ja hän kertoi, että viereisessä hotellissa on mahdollisuus nettiin. No mehän totta kai mennään sinne ja saadaan kuulla, että netti toimii niillä tunnuksilla myös meidän huoneessa. Se oli maksullinen, mutta ei kallis. Noin neljä euroa per henkilö per päivä, koska aina otetaan tunnukset läppäriin ja puhelimeen niin voidaan yhtä aikaa olla netissä. eihän se muuten onnistuisi ollenkaan J. Blogia kirjoitellaan vuorotellen ja toinen on ollut myös hotellin koneella jos sellainen on, koska puhelimella ei blogin kirjoittaminen oikein toimi :D. Viereinen hotelli oli muuten ihan Arabien valloittama ja siellä naiset kulkivat mustissa pitkissä mekoissa ja heillä oli vain silmät näkyvissä tai sitten myös silmillä oli huivi. Oli taas aika alaston olo, kun siellä oli.

Kun netti asia oli kunnossa niin kaikki oli hyvin. Me huomattiin, että meidän hotellin lähellä on takseja ja sieltä bongattiin poika meidät viemään Kärkkäiselle. Hinta oli aika sama mitä illallakin oli ollut eli muutaman euron. Koska ei tiedetty kuinka kauan ollaan niin ei pyydetty poikaa jäämään ja ajateltiin, että käydään myös syömässä siinä jossain lähellä ravintolassa, koska illalla nähtiin sellaisia auton ikkunasta. No ravintolathan oli niin paikallisia, ettei voitu edes harkita ja yleensä niissä oli pääosa asiakkaista miehiä. Ollaan tultu sellaiseen tulokseen, ettei naisten ehkä tarvitse edes syödä, koska niitä niin vähän näkyi missään syömässä J. Oltiin taas ihan ihmeissään, että missä syödään, kun ei ole mitään paikkaa. No nähtiin sellainen buffetpaikka, jossa oli kadulla katoksen alla pöytiä ja siinä ruuat tarjolla ilman kantta ja auringon lämmössä, mutta pysyyhän ne lämpimänä varmasti siinä helteellä J. Muuten mentiin saman paikan ohi ehkä kahden tunnin kuluttua niin vielä olisi ollut buffettia tarjolla :D.

Me ruokapaikkaa etsiessä tultiin sellaiselle torille, jossa oli jotain outoja paikallisia ruokia. Aasian maissahan pakataan myös aika paljon nesteitä pusseihin, ihan mehuja ja sitten riisille tarkoitettuja kastikkeita niin sellaisia paikkoja oli näkösällä, mutta yksikään ei ollut sellainen, että olisi harkittu, että sinne mennään. Sehän on vaan merkki siitä, että ei ollut riittävän nälkä, koska jos olisi ollut niin sitä syö mitä vaan :D. Me ei oikeesti löydetty ruokapaikkaa ja lopulta nähtiin kun nainen myi paistettuja banaaneja. Mentiin häneltä ostamaan niitä. Eka otettiin vaan muutama, että maistetaan, mutta ne oli niin hyviä, että ostettiin toinen satsi J.

Näyttää epämääräisiltä, mutta oli hyviä

Tämä nainen oli tosi ystävällinen meille ja hän paistoi meille ihan tuoreen satsin eli saatiin ne ihan lämpimänä. Sillä saatiin nälkää siirrettyä. Koska nälkä oli ohi niin voitiin mennä tutustumiskierrokselle ”Kärkkäiselle”. Sinne oli lyhyt kävelymatka torilta. Otettiin korit käteen ja käveltiin ihan kaupan perälle. En tiedä mitä myyjät ajattelivat, kun me joka hylly väli kierrettiin ja reilu pari tuntia kaupassa kulutettiin. Siellä tosiaan oli betonilattia ja tavarat oli lukinverkkojen ja pölyjen peitossa ja osa oli jo valmiiksi ruosteessa. esim. rautaiset wokkipannut J. Naurettiin, ettei haittaa vaikka jättää pihalle sateeseen, koska se on jo ostaessa ruostunut :D. Kauppa oli niin mielenkiintoinen. Sieltä löyty ruuanvalmistukseen erilaisia tulisijoja vaikka kuinka paljon. Samanlaisia, kuin on ollut Kambodiassa, Laossa ja Vietnamissa. Sitten myytiin kaasulevyjä ihan naurettavilla hinnoilla 5-15 euroon J. Ollaan tultu siihen tulokseen, että maat jossa ei sähkö ole ruuanvalmistuksessa käytössä on kehitellyt hienoja systeemejä ruuan kypsentämiseen. Kyllä me haaveillaan sellaisista itse ja onneksi rakas veljemme myy kesäkeittiöitä ja huvimajoja (www.huone1.fi) niin ollaan hänelle lähetetty mallia, ja hänellä on tavoitteena, että ne olisi ensi kesänä Suomessa myynnissä. Mä ostan heti itselleni kaikki mitä vaan on :D.

Kaupassa oli ihan valtavan kokoisia wokkipannuja J. Suurimmat oli ehkä 1,20m halkaisijaltaan. Naurettiin, että sillä jo vähän isomman sakin ruokkii. Sitten siellä oli GN-vuokia, joita Suomessa on vaan laitoskeittiössä eikä niitä myydä ihan tavallisissa kaupoissa. Niitä oli isoja ja puolikkaita sitten oli teräksisiä ja muovisia. Sitten sieltä löytyi erilaisia saviastioita ja ne oli sen mallisia, että niitä voidaan käyttää sellaisessa hiiligrillissä mitä ollaan paljon nyt Aasian maissa nähty. ne on rakennettu tiilestä ja esim. maalipöntöstä. Ne on maksanut 2,50€-5€ eli ei mitään hirveän kalliita, mutta niin painavia, ettei voi rinkassa kuljettaa :D.

Meillä meni kaupassa noin reilu kaks tuntia, kun kaikki hyllyvälit kierreltiin. Siellä oli myös paperitavaraa, muoviastioita, ruokailuun liittyviä astioita, sitten siellä oli rautapuoli, siivousvälineitä ja mä ostin kaksi välinettä jolla voi sälekaihtimia puhdistaa. Sellaisia ei Suomesta löydy. Saan ne kouluun opetukseen malliksi ja jospa joku alkaisi niitä myös Suomessa valmistaa. ne maksoi jotain neljä euroa yhteensä. Kun oltiin kauppa kierretty todettiin, ettei siellä ole mitään ruokaa mitä voidaan ostaa. No sit alettiin kyseleen myyjiltä, että mistähän löytyisi kauppa josta saa jugurttia ja hedelmiä. Eka ei ymmärtänyt yhtään ja toinen tyttö neuvoi, että viisi minuuttia kävelyä oikealle. Sanoin Ullille, että oon varma, että hän tarkoittaa toria missä jo ollaan oltu eikä siellä kyllä mitään meille sopivaa myydä. Ulli sanoi, että hänhän sanoi myös jugurtin. No niinhän se oli. oltiin kävelty jo tovin matkaa, kun alkoi rakennuksetkin loppua, joten tultiinpa tulokseen, että toria tyttö tarkoitti. Heillä ei ole samanlainen käsitys kaupasta kuin meillä. Me ollaan niin totuttu Prismaan ja Cittariin. Eikä millään vieläkään olla tajuttu, ettei niitä tahdo oikein löytyä näistä köyhemmistä maista :D.

No eipä auttanut, kuin palata takaisin ja alkaa metsästämään taksia ,että päästään keskustaan siinä toivossa, että löytyis jo kauppa missä on maustamatonta jugurttia ja hedelmiä. Ollaan totuttu, että kun kuljetaan niin koko ajan pyöritetään päätä ja sanotaan, että nou, nou, koska taksin tarjoajia on ollut joka kulmalla. Meillä olikin eka kerran tilanne, ettei takseja mailla halmeilla, eikä hajuakaan, että miten sellainen voidaan saada siellä alueella kiinni. Siinä me käveltiin peräkanaa ja pyöriteltiin päätä, mutta ei nou, noun takia vaan, siksi, että jos jossain olis taksi. No sit tuli vastaan eikä siinä ollut matkustajaa, mutta kuski pyöritti päätä, että nou,nou :D. ei ottanut meitä kyytiin. Oli ehkä tilausajossa tiedä häntä. Sitten oltiin jo takas meidän tutulla kaupalla. Jo kolmatta kertaa siinä. Nähtiin, että taksi tulee vastaan tyhjänä ja viitotaan kovasti, mutta hän menee ohi ja pysähtyy kauemmaksi. Siinä oli moskeija lähellä niin kuski meni rukoilemaan. Sanoinkin Ullille, että ei näköjään ole paras aika yrittää saada taksia, kun näyttää olevan just rukoushetki menossa, vaikka ei oltu kuultu edes kutsua, vaikka se kyllä kuulu ja moneen kertaan. Sit huomattiin sen kaupan pihaan ajavan taksin, jossa ei ollut matkustajaa. Jäätiin siihen odottelemaan, että kun kuski tulee niin ainakin kysytään miten saadaan taksi. No sieltähän tulikin kaksi miestä. taksi oli hakenut asiakkaan kaupasta. He sanoivat meille, että täytyy vaan odottaa ja huiskuttaa, kun taksia tulee. Me ihan ihmeissään, että kun ei ne ota meitä kyytiin jotka tulee ja aika hiljasta muutenkin näyttää olevan. No silti mentiin tien laitaan heilutteleen. No tämä taksi tulee ja pysähtyy meidän kohdalla ja kysyy, että minne me halutaan ja kerrottiin, että paikkaan missä saa ruokaa. No ne sanoo, että ne vie meidät keskustaan. Vähän arvelutti, mutta sovittiin, ettei laiteta turvavöitä kiinni niin jos pitää lähteä karkuun niin päästään nopeempaa J. No ne oli tosi kilttejä ja kohteliaita. Selvisi, että kuskilla oli vapaapvä ja hän oli hakemassa kaveriaan sieltä kaupasta, ja hyvää hyvyyttään meidät veivät keskustaan. Hän pyysi normaalin taksimaksun, mutta maksettiin tuplat, koska oli niin kiltti J.

Ne vei meidät keskustaan aika isoon kauppakeskukseen. Se oli vähän niinkö Stokka. Alakerrasta löytyi ruokakauppa jossa oli taas vaikka kuinka paljon mielenkiintoista meille J. Ajateltiin, että käydään eka syömässä niin jaksetaan keskittyä kaupan valikoimaan. Kierrettiin kauppakeskus ympäri ja siellä ei ollut mitään kunnollista paikkaa missä syödä. Yläkerrassa oli joku pikaravintola, jossa oli riisiä ja nuudelia ja jotain sellaisia juttuja mitä me ei vaan syödä, joten taas oltiin ihan ihmeissään, että mikä paikka tää on kun ei missään oo ruokapaikkoja, joissa voi syödä. (me ei olla nirsoja vaan tarjonta oli ihan surkea). No mentiin ulos ja nähtiin siellä KFC, josta tiedettiin, että saadaan lohkopottuja, joita Ulli voi syödä J. Lounaaksi oli paistettuja banaaneja ja dinneriks lohkopottuja J. Ei ihan meidän normaaliin ruokavalioon kuuluvaa, mutta jotain piti silti syödä J.

Vatsa tyytyväisenä mentiin ruokaosastolle, jossa me saatiin taas vierähtämään vajaa kolme tuntia ja siellä oli muutakin kuin ruokaa, joten yhdet kengät tarttui mulla matkaan :D. Oon jo niin usein kieltäytynyt, että tällä kertaa ne vaan tarttui mukaan J. Joskushan meille voi käydä kaupassa sillai, kun ollaan päätetty, ettei osteta jätskiä niin kassalla huomataan, että ostoskärryissä onkin muutama paketti eikä mitään kesäpöytää vaan niitä kalliimpia laatuja esim. aino tai joku muu. Käsi on huomaamatta mennyt jätskialtaalle ja kun se tietää mistä tykätään niin nostanut vaan kärryyn jonkun herkkupaketin ja joskus useamman ja kaikki on tietty eri makua. Sehän on sit selvää, ettei siinä kassalla enää voi alkaa sanomaan, etten ota noita jätskejä vaan pakkohan ne silloin on ostaa. Ja jos on ostanut niin täytyy myös syödä eihän niitä kannata pakastimeen jättää, menee siellä vaan pilalle. Noiden kenkien kanssahan oli periaatteessa samanlainen juttu, että sovitin huomaamatta ja jos on jalkaan laittanut niin ei enää kehtaa myyjälle sanoa, etten ota niitä J.

Kaupasta löydettiin aamupalalle maustamatonta jugurttia ja mehua ja mulle kahvia, mutta ruualle oli aika heikosti tarjontaa. Ostettiin riisinuudeleita, joita syötiin sit kahtena päivänä. Yhtenä päivänä ei syöty dinneriä ollenkaan ainoastaan nuudelia lounaalla ja sit seuraavana pvänä syötiin nuudelia ja käytiin siinä viereisessä hotellissa tulostamassa matkalippuja niin huomattiin, että siellä on ruokaa tarjolla, joten kysyttiin, että saako siellä käydä kaikki niin poika sanoi, että heillä on ravintola jossa voi käydä kaikki ja sit on ravintola, jonne pääsee vain Arabit, mutta meille riitti, että on joku missä saa ruokaa.

Eli toisena päivänä me oltiin tultu tulokseen, että Malesia ei ole meidän juttu, joten me ei sinne jäädä vaan varataan liput Phukettiin, jossa ei olla vielä käyty. Silti oltiin Malesiassa vielä kaksi päivää, jotka oli sellasia sadepäiviä. Ensimmäinen sadepäivä vietettiin täysin huoneessa. Se oli niin iso, että siellä sai ajan hyvin kulumaan, kun nettikin toimi J. Kirjoitettiin Balin blogit loppuun ja nautittiin olosta parvekkeella. se oli tosi iso niin siellä oli oikein mukavaa. Ja nyrkkipyykkiäkin pestiin. Meillähän oli kaksi vessaa ja suihkua ja mulla oli amme niin saatiin hyvin pyykkiä pestyä ja parvekkeella kuivatettua. Toisena päivänä me sit käytiin tulostamassa meidän liput ja sitten käytiin kävelyllä ja otettiin kuvia vähän ympäristöstä.

Jalkakäytävällä oli tämmönen kissanraato. onneks ei astuttu päälle :).

Nää lapset oli ihania. Osasivat niin poseerata :)

Tämä oli katulamppu.

Sittenpä meillä oli jo aamulla lento Kuala Lumpuriin, joka on jo niin tuttu kenttä meille J. Lento sinne oli tunnin sit kolmen tunnin odotus ja tunnin lento Phukettiin. Kuuden tunnin matka, josta lentoihin meni kaksi tuntia J. Nyt ei tiedetä yhtään paljonko meidän rinkat painoi. Kumpikin vähensi taas vaatteita, mutta nyt ei niitä enää vähennetä. Kentällä oli puntari epäkunnossa ja Kuala Lumpurissahan meidän rinkat meni suoraan Phuketin koneeseen. Me ollaan totuttu jo noihin pitkiin odotuksiin, että saatiin aika kulumaan ihan hyvin Kuala Lumpurissa mieliharrastuksen parissa eli ihmisten tarkkailulla. Muuten Kuala Lumpuriin mennessä oli taas niin kylmä, että pyydettiin viltit, koska ihan täristiin vaikka mulla oli kaikki varusteet päällä, mutta Phukettiin mennessä ei ollut niin kylmä. Meillä oli viltit myös silloin, ja ne oli ihan hyvät, mutta ne riitti, eikä tarvinnut täristä J.

Ollaan niin kyllästytty raahaamaan käsimatkatavaroita, että ostettiin tämmöiset pyörillä kulkevat reput. Ylempi on Ullin ja alempi mun, mut mulla hajos heti renkaat niin ostin jo uuden :). Vähän parempirenkaisen.

Vessanpöntöllä istuessa Langkawin kentällä oli ovessa tämmöinen ohjeistus. Ei saa mennä kyykyyn pöntön päälle eikä saa painaa jalalla nuppia. Vähän nauratti, kun se nuppi on yli metrin korkeudessa, joten jos sitö yrittää jalalla painaa niin saa olla kyllä akrobaatti :)

Nyt ollaan oltu kaksi yötä Phuketissa ja täällä on ollut ihana auringonpaiste ja nyt meillä on aivan ihana huoneisto. Tai huoneita on yksi ja siellä jääkaappi, mutta parvekkeella ihana kesäkeittiö, jossa on hella ja tiskiallas ja kaupasta saa kaikkea mitä vaan haluaa niin ollaan voitu tehdä ihanaa ruokaa itse, kuten kanaa ja cashewpähkinää kokkikurssin ohjeilla ja lihapullia ja kasviksia. Oli muuten hyviä nuo lihapullat.

Tässä muutama kuva kaupasta. Mun oli pakko ottaa siellä kuvia.

Lihat on tämmösissä altaissa ja siitä saa itse ottaa paljonko haluaa. Näissä altaissa on jäät alla, joten ne ei ole lämpimässä, mutta mitään suojaa ei ole päällä