Maa on vaihtunut Vietnamista Laosiin

Meillä on ollut tosi ohjelmoitua viime aikoina ja sen lisäksi ollaan oltu nettipimennossa. Hanoissa hotellissa oli kova vesisade katkonut piuhoja ja nettiyhteydet oli poikkiL. Meidän viimeinen kohde Laosissa oli Vientiane Laosin pääkaupunki. Se oli isompi mitä ne kylät missä olimme. Ihan vaikutti kaupungilta. Siellä olimme perillä keskiviikkona puolen päivän aikaan.  Jätettiin tavarat hotellille ja lähdettiin syömään. Meillä oli koko päivä vapaata joten me käytiin siellä sit marketissa, jossa on myyjiä joka lähtöön ja myös haju oli mitä karmaisevin. Siellä oli tosi paljon kuivattuja kalatuotteita myynnissä ja ne vaan haisee 30 asteen lämmössä. Löydettiin sellainen barbegue- paisto systeemi 3.50 euroa ja ostettiin sellainen. Laitetaan se  postissa menemään Suomeen.

Maisemat oli matkalla taas upeita

Tässä on kuva yhdestä ruokalasta meidän hotellin vieressä

  Illalla kävimme yhdessä syömässä ja minä ja Ulli tilattiin samaan aikaan kanaa ja cashewpähkinöitä. Ullille tuli tilaus, mut mun tilausta ei vaan kuulunut. Meidän pöydässä kaikki muut oli jo saanut. Täällähän ei tuoda pöytäseurueelle yhtä aikaa ruokia vaan sitä mukaa mitä ne valmistuu ei edes tilausjärjestyksessä. No kaikki olivat jo lähes syöneet niin aloimme kysellä mun ruuan perään. Luulen, että sitä ei ollut tehty ja sitten alettiin tekemään. Sain sen vajaan tunnin päästä siitä mitä Ulli oli saanut.

Kasvikset on aina upeita ruokalautasilla

Seuraavana päivänä meillä olikin jo lento Hanoihin Vietnamin pääkaupunkiin.  Aamulla meillä oli pari tuntia aikaa ennen junan lähtöä, joten kävimme marketissa kiertelemässä ja Ulli löysi kameraan suojakotelon. Vielä ehdittiin käydä ostamassa cappucinot, ennen hotellille paluuta.

Kahvi oli tuotettu perheyrityksessä

Lento Hanoihin kesti alle kaksi tuntia ja meillä meni selvitykset tosi sujuvasti, koska me ei tarvita viisumia, koska ollaan alle 15 päivää Vietnamissa.

Tässä meidän laukut puntarilla

40 kiloa on raja, ei vielä ylity ja miettikää tästä suurin osa on meidän selässä painona

Vientianen lentokenttä

 Oltiin hotellilla joskus viiden maissa. Hotelli oli ihan ok. Aika iso huone ja mulla oli vielä parisänky :D. Lähdettiin sit heti taas kaupunkikierrokselle, kun oli tavarat viety.

 Sieltä mentiin syömään paikkaan missä kokki pisti tupakaks siinä keittiössä. No nyt mietitte, että miten tiedän, no siksi, että siinä oli pelkkä oviaukko. Teki mieli ottaa kuva, mutta sen verran yritin olla kohtelias, että pidin kameran laukussa J. Kyllä mä silti kuvan keittiöstä ja sen hygieenisestä vessan aukosta ja tarjoiluaukosta kuitenkin otin. Ei ruuassa huomannut, että sätkää oli keittiössä poltettu siinä ohessa J. Ja jos tuhkaa oli tippunut niin sitäkään en maistanut :D.

Tässä kuva keittiöstä. Tässä oviaukossa kokki sytytti tupakan

Tästä luukusta tarjoilijat haki ruuan

Vähän näkyy, mutta tässä oli oikealla vessan oviaukko

Täällä Hanoissa on yli miljoona moottoripyörää ja se näkyy katukuvassa J. Liikennesäännöillä ei ole mitään merkitystä tai liikennevaloilla.  Jos haluaa päästä tien yli niin täytyy vaan mennä. Ihmiset puikkelehtii autojen ja motskareiden välissä. Motskarit on täällä kuulemma halpoja ja niihin mahtuu vaikka seitsemän henkinen perhe, joten helppoa ja halpaa :D. Myös kaikkien tavaroiden kuljetukseen motskarit on tosi hyviä. Ollaan nähty motskari, jossa oli 25 kilon säkkejä takana kasa; sitten niitä oli solmittu molempien takapyörien viereen ja kuskilla oli vielä 3 säkkiä sylissä eli yhteensä 75 kiloa J. Ei olla nähty seitsemää henkeä saman pyörän päällä, mutta viisi ollaan. Miettikää miltä näyttää, kun isä ajaa motskaria, sitten on 3-5-vuotias lapsi hänen takanaan, sitten on äiti, jolla alle vuoden vanha vauva olkapäätään vasten ja sitten äidin takana istuu ala-asteikäinen lapsi. Ja he huristelevat noiden kaikkien autojen seassa. Yhdelläkään ei ole kypärää päässä.

Tämä tie oli yhteen suuntaan aina kaks kaistainen

Nämä ajoi meidän auton edessä ja meillä oli etuajo-oikeus

Tässä oli aikuiset suojannut pään

Täällä ihmiset majailee kaduilla. Tai jalkakäytävillä. Niillä ei voi kulkea, koska ei mahdu. Perheet valmistaa siellä ruokaa ja syövät ja viettävät aikaa. Kaikilla on sellaisia pieniä muovituoleja ja pöytiä, joita meillä Suomessa on lapsilla, mutta täällä niissä istuu ja syö kaikki. Myös roskat poltetaan kadulla. Joka paikassa on kamiinoita, joissa poltetaan roskia tai sitten on laitettu ihan nuotio tien varteen :D. Suomessa olisi poliisit ja palokunta ollut paikalla jo kauan sitten, mutta täällä kaikki polttelee. Ollaan nähty, kun sinne on laitettu kenkiä, muovipusseja yms.

Meidän mielestä täällä on myös ihmiset tosi epäkohteliaita. Laosissa kaupassa oltiin uneliaita, mutta täällä saatetaan sanoa, että ei saa tulla edes kauppaan. 

Meillä oli ekapäivänä aamuna ensin käynti  katsomassa hallitsijan Ho Tsi Minh ruumista mausoleumissa. Siellä oli taas tarkkaa, ettei hartiat saanut näkyä. Meille ei ollut sitä kerrottu, joten kummallakaan ei ollut huivia mukana. Mä sain perheen äidin huivin ja Ulli matkanjohtajan hikisen t-paidan harteille. Jonotettiin kauan ja pitkästi (500 m) ja päästiin punaista mattoa pitkin kiertämään ruumis noin kolmen metrin päästä täydessä hiljaisuudessa, vartijoiden tarkan silmän alla. Sitten saatiin maksaa, että päästiin tutustumaan hänen asuntoonsa ja työhuoneeseen saatiin katsoa ikkunan takaa. No me ei jaksettu enää jonotella vaan päästiin sivureittiä pois ja takasin alkupisteeseen, jossa Ulli luovutti paidan ja mä huivin. Otettiin taksi ja lähdettiin shoppaileen, koska meillä oli viiteen asti vapaata. Vettä tuli tosi valtavasti ja silloin esimerkiksi meitä ei päästetty kauppoihin tai joissakin piti taas ottaa kengät pois. Sit löydettiin ihana kauppa jossa oli toppeja joita oltais sovitettu niin myyjä otti ne multa pois ja sanoi, ettei ne mahdu sulle ja hän vei ne takas henkariin. Yleensä olen vähän silmällä osannut katsoa mikä mulle mahtuu ja sovittamalla on voinut päättää. No silti kerättiin muutama toppi ja maksettiin ja hotellilla sovitettiin ja mahtui ihan hyvin. Pelättiin kyllä, että myyjä ottaa ne kassalla meiltä pois. Olis sanottu, että ollaan siskolle ostamassa :D.

Me ollaan oltu vajaa kaks kuukautta reissussa ja niistä kolme viikkoa ihan paikallaan, mutta silti ollaan todettu, että päältä täytettävä rinkka ei vaan ole meidän juttu. Matkustaminen on ihanaa, mutta ei tämmöinen jossa ollaan päivä jossain kaks toisessa paikassa, koska rinkkaa pitää koko ajan purkaa ja täyttää. No joillakin meidän porukasta on ollut rinkka joka täytetään kokonaan päältä ja sitä voi pitää myös laukkuna. No mehän sit löydettiin sellaiset kahdella kympillä ja ostettiin :D. Nyt täytyy saada vanhat rinkat postiin ja takasin Suomeen, koska luulen, että kyllä niille sukulaisten lapsilla käyttöä löytyy. Piti Hanoista jo laittaa postiin, mutta ei ehditty ja sit olikin jo lauantai eikä posti olekkaan auki.

Meillä oli sit viideltä Hanoissa sellanen marionetti nukkeshow, jossa käytiin läpi Vietnamin kulttuuria ja oleellisia asioita, kuten riisin viljely härät yms.  Sen jälkeen meillä oli viimeinen yhteinen dinneri osan porukan kanssa ja saatiin 14 uutta matkaseuralaista Vietnamin kiertueelle. Nyt on pariskunta Belgiasta, Tanskasta, Australiasta, Isä ja poika Etelä-Afrikasta, Nainen ja hänen serkkunsa tyttö New Yorkista ja nainen Canadasta ja USasta. Vanhasta porukasta on mä, Ulli ja Englannista oleva matikan maikka vielä mukana. Ruokailun jälkeen satoi vettä niin paljon, että hypättiin taksiin ja ajettiin hotellille.

 Aamulla meillä oli sitten lähtö Halong Bayhin, joka on niin kaunis paikka, etten ole ennen ollut. Matka sinne ei ollut pitkä siis alle kaksisataa, mutta nopeudet ei täällä ole valtavat kaikkien liikenteessä liikkuvien takia. Näin esim. sellasen kyltin, jossa oli neljä eri nopeutta eri ajoneuvoille. Siinä sai kyllä nopeiten ajaa 80 km/h, mutta ei se ole mahdollista täällä. Ihan normaalia myös liikenteessä on, että autoja on kaksi kaistaisella tiellä kolme tai neljä rinnaikkain ja sit pari kolme motskaria vielä siinä tien vieressä. Jos haluaa ohittaa niin takana tuleva auto tööttää, että varo täältä mä tuun ja vastaantuleva ohittaja räpyttää kovasti valoja, että väistäkää, jotta mä mahdun. Töötti on muutenkin täällä tosi kovassa käytössä. Kaikki tööttää joka risteyksessä, että varmasti muut tietää, että sieltä tullaan. Sitten niitä saattaa olla monta kymmentä tööttäilijää yhtä aikaa :D. Tai tänään kyllä puhuttiin, että meille ne taitaakin tööttäillä :D. ei missään saa olla rauhassa, kun on noita ihailijoita niin valtavasti :D, :D.

Kuva yksi. Seuraa vasemalla olevaa harmaata pakettiautoa

Kuva 2.

Kuva 3.

Kuva 4.

Kuva 5.

Tässä kuvasarjassa vasemalla oleva harmaa pakettiauto ajoi liikenteen sekaan.

Tässä kuvassa me ollaan ohittamassa oikealla näkyvää autoa.

Halong Bayhin, kun saavuttiin, hypättiin pikkualukseen, joka vei meidät isompaan laivaan missä oltiin edellisellä kerralla. Siinä oli kolme kerrosta. Aurinkokansi, oleskelukansi ja hyttikerros. Meille oli siellä seafood lounas, mutta Ullille allergian takia oli muuta niin mä söin Ullin ruuista puolet. Grillattu kala oli kyllä aivan ihanaa. Lounaan jälkeen lähdettiin käymään tippukiviluolassa, joka oli niin huikaiseva paikka.

Sieltä, kun tultiin niin osa porukasta lähti kanotoimaan ja me jäätiin nauttimaan säästä laivalle. Oli ihana ilma eikä satanut yhtään. Maisemat oli niin huikaisevat, ettei kameralla voi ikuistaa niin hyvin, mitä ne oikeesti oli. Osa meidän porukasta hyppi veteen sieltä aurinkokannelta, mutta me tyydyttiin vaan katselemaan. En enää uskalla hyppiä niinkö ennen uskalsin.

Tämä kuva kertoo parhaiten miten upeita maisemat oli ;D

Meillä oli sitten vielä dinneri seafoodia. Ilta oli ihan täydellinen; lämmin, pimeä, täyskuu, mutta vähän pilvinen sää. en ole ennen kokenut niin hienoa iltaa.

Aamulla seiskalta noustiin aamupalalle ja sitten lähdettiin saarelle, jossa käytiin katsomassa maisemia reilun 400 askeleen jälkeen. Vettä tuli ihan kunnolla. No alastulon jälkeen käytiin sit vielä ottamassa talviturkki pois sellasessa ihanassa linnunmaidossa J.

Nämä kaksi kuvaa on otettu reilun 400 askeleen korkeudelta

  Meillä oli vielä lounas laivalla ja sitten takas rantaan, bussiin ja kolmen tunnin matka Hanoihin. Hanoissa oltiin perillä neljältä, ja kuudelta piti lähteä rautatieasemalle yöjunalle. No me käytiin syömässä ja odoteltiin muita hotellilla, koska he lähtivät vielä ostoksille ja tulivat sitten takas vartin yli kuusi. No ehdittiin ajoissa junaan. Nyt meillä on erilainen juna mitä viimeksi. Ollaan neljän hengen hytissä ja meille tarjottiin vihreää teetä, sitten on ilmainen vesipullo, hammasharja ja tahna ja täällä on jopa sähköt toiminnassa. Aamulla olemme perillä Hoessa, jossa olemme yhden yön ja matka jatkuu taas eteenpäin.