keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Viimeisiä kuvia Afrikasta

Minä iltalookissa :).

Tämä kuva on nousuveden etenemisestä


Aidan rakennus puuhat. Ei tapahtunut ihan yhtä helposti kuin Suomessa. Kivet oli korallia ja ne halkaistiin lekalla.

Saatiin yksi kuva otettua takaapäin pään päällä kantamisesta. Muuten naiset vaati maksua, jos halusi ottaa kuvan.


Tämä talo oli lenkkireitin varrella. Me seurattiin sen etenemistä. Takstoolit saatiin katolle. Ei ole ehkä ihan yhtä tukevat kuin Suomen taloissa :D.




Viimesinä iltoina oli aivan mahtava kuutamo.


Katukuvaa Dar Es Salamista. Tässäkin yritettiin saada pään päällä kantamisesta kuva.


Keskustassa tiessä oli ehkä metrin syvynen monttu, mutta sen korjaamisella ei tainnut olla kiire. autot ajoi ihan mateluvauhtia ja yritti ajaa mahdollisimman reunassa, ettei menis monttuun.

Citybusseja, joita oli kaikenvärisiä. Ne oli tosi pieniä ja tosi täysiä. Luulen, että mulla olis tullut kyydissä ahtaanpaikan kammo :)).

Dar Es Salamin kenttä ulkoa. Taustalla näkuyvä mies oli lipuntarkastaja. Vasemalla oli eka läpivalaisu.


Dar Es Salamin lipuntarkastus sisällä. Takan näkyy myös ainoa hihna minne rinkat laitettiin.


Matkatavarapuntari.

Tyylikkäänä ja pirteänä Johannesburgin kentällä.


Sisareni ýhtä tyylikkäänä ja pirteänä :D.


tiistai 26. heinäkuuta 2011

Bankog

Nyt ollaan sit tultu Bankogiin,ja elama taalla on erilaista kuin Honkkarissa, vaikka AAsian maita on molemmat.
Lentokentalla meille sattui sellanen juttu, kun jouduttiin menna eri kaytavia ulos koneesta, etta jouduttiin myos eri putkeen, joka risteyty lopussa. No Ulli paasi lahtemaan mua ennen, joten kun ma tulin putkesta ulos ei Ullia nakynyt missaan.Ma jain hanta odotelemaan siihen ulkopuolelle. Viiden minuutin odottelun jalkeen olin varma, etta han on kuvitellut, etta ma tuun perassa ja han on jo lahtenyt eteenpain. Yritin kovasti etsia hanen keltaista mekkoa edesta ja takaa, mutta en nahnyt.  Olin varma, etta Ulli on mua odottamassa sit passintarkastuksessa, etta mennaan sinne yhdessa, mutta ei nakynyt. Palasin takaisinpain etsimaan, mutta ei loytynyt.  No jain siihen ensimmaisen jonon kohdalle odottelemaan, etta jospa Ulli tuleekin ja tulihan han. Han olikin jaanyt mua odottamaan siihen putken ovelle, koska luuli, etta tulen samasta ovesta ja ma odottelin toisessa paassa aikani. Ulli oli odottanut viimeseen matkustajaan asti mua. No sovittiin, etta mennaan aina putki ulos asti ja siella odotetaan toista,  Ei jaada putken alkuun odottamaan:)). No aikuisia onneks ollaan niin ei tullut mitaan hataa, mutta tassa tilanteessa puhelin olisi ollut mainio valine, mutta Ullin uusi iphone ei toimi eika sita saada taalla korjattua vaan pitaa lahettaa Suomeen korjattavaksi. Se lakkasi kesken viestien kirjoittamisen toimimasta :((. Se ei ole edes tippunut kertaakaan. Se on ostettu toukokuussa :((.

Me tosiaankin buukattiin huone netin kautta ja meille kun suihku on sellanen tarkea elementti. Tiedan, etta se on kaikille muillekkin, mutta ollaan ehka normaalia krantumpia. Netissa hotelli joka varattiin naytti kivalta ja huoneetkin naytti ihan mukavilta. Varustuksissa luki jopa, etta kylpparissa on TV :D.  No se ei kauheesti painanut vaakakupissa, mutta ei pitais kuitenkaan olla mika sattuu kylppari, jos sinne voi TV:n sijoittaa. No hotelli ei ollut ihan sita mita luultiin. Alue oli ihan hamaraa, hotelli pimea tunkkanen, ahdistava. Huoneessa oli kaksi sankya, joissa kauheat tumman vihreet sangynpeitot :((. Peittona viltti, jossa lakana yak :((. Vessakin oli ja suihku oli siina vasemalla puolella seinassa :((. Eli suihkussa kaynti tapahtui siina vessanponton paalla. Se oli jotain 1,5 nelioo kooltaan.
No mentiin heti nettiin ja varattiin uusi hotelli seuraavaksi paivaksi. Paatettiin kuitenkin eka yo olla siella. Aamupalalle, kun mentiin oli paikalla hotellin omistaja ja han oli tosi pahoillaan, ettei tykatty hotellista. Han sanoi, etta omistaa nelja hotellia ja voidaan vaihtaa hanen toiseen hotelliin:)). No me oltiin jo varattu uusi hotelli ja maksettu, joten ei sit onnistunut. Omistaja sanoi, etta oltiin liian hatasia :D. Han antoi kayntikorttinsa, etta kun seurravan kerran tullaan niin otetaan haneen yhteytta niin han jarjestaa meille huoneet paremmasta hotellista ja korvaa vahan meidan kolmea maksettua yota.
Tama uusi hotelli on ihan ok. On suihku ja netti ilmanen, mutta toiminta on taas vahan heikkoa. Toimii vain, kun huoneen ovi on auki ja istuu ihan siina oven vieressa. Ma oon ollut puhelimen kanssa kaytavalla. Nyt tultiin tanne alakertaan ja Ulli lataa kuvia meidan koneella ja ma oon talla hotellin koneella. Sen huomaa myos kirjaimista, kun kaikkia ei taalla ole.

Me ollaan saatu aika oikein hyvin taalla kulumaan, kun taalla shoppailua riittaa. Harmittaa vaan, kun on niin mahottoman halpaa, mutta ei voi kaikkea ostaa. Kyllahan me taaltakin pakettia joudutaan Saaralle lahettamaan, mutta silti ei voi kaikkea ostaa. Kenkia ollaan ostettu kummatkin itselle yhdet ja Saaralle kahdet, kun loyty niin kivat. Kenkien hinnat on ollut 1,25- 2,50 euroa valilta :)).

Eka iltana me mentiin lankaan, kun poika lupasi 10 batilla (25 senttia) vieda hyvaan ruokapaikkaan. No se oli sellanen seafood ja kanapaikka. Merenelavat oli viela hengissa ja sit valittiin mista laitetaan ruoka. No Ulli ei kalaa eika merenelavia syo.  Makin valitsin kanaa. Taytyy sanoa, etta oli kallis ja pahinta ruokaa mita olen reissussa syonyt :((.Hinta oli enemman mita Suomessa maksetaan sellasesta. No suurin osa jai viela syomatta.
Mentiin ulos niin poika oli meita odottamassa ja olisi ollut valmis viemaan minne vain halutaan.No me haluttiin takas samaan paikkaan. Han oli vihanen, koska ei sellasella tienaa. No enaa ei kyytikaan ollut sama mita lahtiessa. Me maksettiin 30 bahtia (alle euron), vaikka han vaati 50 bahtia. Otti niin paljon paasta.

Me ollaan viela kaksi yota tassa hotellissa sit me ollaan yksi yo hotellissa, johona meidat haetaan, koska meilla alkaa Indokiinan touri 30.7 ja siihen kuuluu aina edellinen hotelli yo hintaan. Se on sit sellanen paremman luokan hotelli. Indokiinan touri kestaa meilla 29 pvaa eika tiedeta millasia majapaikkoja meilla on, joten myoskin blogipaivitykset on epaselvaa. Toivon, etta voisin aina paivan paatteksi paivityksen tehda, mutta viela ei tieda miten kay.

Lenkkeilyt on taalla ollut vahan heikolla, mutta kavelyahan on kuitenkin tullut, kun shoppailtu on tuntikausia kuitenkin. Ruokakaan ei ole ollut niin terveellista mita oli Afrikassa. Taalla on ihania hedelmia, mutta ne myydaan kadulla ja ne on siina viipaloitukin, niin ei uskalla ostaa.  kaupasta ei ole loytynyt hedelmia tai ei ole loydetty kauppaa missa on hedelmia tarjolla.

Tapahtumia Hong kongissa

Minulla on Kiinasta nyt sitten kolmen paivan kokemus, mutta siinakin ajassa ehtii oppia paljon. Kiinaan liittyy muutamia asioita, jotka on meille Suomalaisille outoja. Kiinahan onsateenvarjojren luvattu maa. En ole nahnyt Suomessa edes vesisateella yhta paljonsateenvarjoja kuin taalla on ihmisilla liikkuessaan auringonpaisteessa. Olemme tulleet siihen tulokseen, etta he haluavat suojata itsensa auringonpaisteelta, koska jos ajattelee, etta Kiinassa vuoden keksilampotila on 30 astetta niin en oo myoskaan nahnyt yhta valkoisia ihmisia muualla.Sateenvarjoja on kaikilla niin miehilla, naisilla, tytoilla, pojilla kuin pienilla lapsilla. Saattaa olla, etta isokokoinen mies kulkee vaaleanpunaisen pitsisateenvarjon kanssa ja taas ainoastaan mua ja Ullia tilanne huvittaa, mutta ei ne muut voi edes nahda omien varjojensa alta millaisia muilla on. Disneylandissa tama varjo touhu oikein korostu, koska sita ei haluta sulkea kovin helposti, joten jonossa seisoessa paukkuu muiden varjot paahan eika ne edes pyyda anteeksi. Vaikka jonotettiin jossain sisatilassa niin silti oli varjot auki :)). Me oltiin katsomassa sellaista satuhahmojen kulkuetta niin valokuvien ottaminen oli haasteellista, koska kadulle ei saanut astua ja vieressa oli sateenvarjo meri, joten ei onnistunut niiden takaa kuvaaminen ja vaikka pyysi, etta voitko siirtaa niin kohta oli taas varjo edessa.
Auringonpaisteelta halutaan suojautua muutenkin. Jos on t-paita paalla niin sitten on sellaiset hihat kasivarsilla tai villatakki vaarinpain paalla kasivarsia suojaamassa. Myos kaikenkirjavat hellehatut on normaalia.niitakin on kaikenikaisilla ja aina ei meidan mielesta ollut ihan tyylikkainta, mutta hatun omistaja vaikutti ihan tyytyvaiselta hattuunsa :D.

Jos sanonta royhkeys maan perii pitaisi paikkansa omistaisi Kiinalaiset aika paljon maapallosta. Todennakoisesti niiden on pakko olla royhkeita, jos aikoo jonnekkin paasta, koska niita on niin paljon, etta kyynarpaa taktiikka on ainoa vaihtoehto. Taas Disneylandissa tama tuli esille.Taas oltiin jonossa, etta paastaan sellaiselle ajelulle. Yhtakkia huomataan,  etta koska me seistiin Ullin kanssa perakkain niin takaa yritetaan vaan menna ohi, no heita ei paastetty ja jatkossa seistiin kylla aina vierekkain ja kadet puuskassa, ettei vaan kukaan paase yllattamaan :D. Kaikenhuippu oli, kun yhtakkia huomataan, kun mennaan jonossa eteenpain, etta sivusta tyontyy aiti, mummo ja kouluikanen tytto ja alle kouluikanen poika, jotka vaan royhkeesti ohittaa kaikki jonottajat sivusta. Eli lapsetkin jo opetetaan, etta sellainen onihan oikea tapa toimia.
Johannesburgin kentallakin me oltiin jonossa koneeseen, kun sellanen kymmenen miehen porukka puvuissaan tulivat siihen jonoonja aikoivat myos ohittaa meidat, mutta ma menin niitten eteen ja sanoin, etta meidan edelle ette mene :D. No niita nauratti ja ne jai siihen meidan taakse, mutta varmaan 30 ihmisen edelle silti.
Meidan blogipaivitykset on siita syysta tekematta, etta meilla ei Hong Kongissa netti toiminut huoneessa lainkaan ja silti me maksettiin siita niin paljon, etta Suomessa silla rahalla surffailisi jo monta kuukautta. Se oli sellanen pakettihinta, johon sisalty myos aamupala. No me muutamaan kertaan siita valitettiin ja ne koko ajan oli sita mielta, etta vika on meidan koneessa. No meidan piti saada buukattua huone Bankogista joten Ulli meni respaan sanomaan, etta netti pitaa saada toimimaan, koska me myos maksetaan siita. No eka poika tuli sita katsomaan, mutta kiinalainen poika, koneessa kielena Suomi  ja  Ulli kaansi Englanniksi. No ei homma oikein pelittanyt. Poika lahti ja kohta puhelin soi.Sielta soitti ehka joku Hong Kongin nortti joka puhui Englantia Kiinan nuotilla, ja puheesta puuttuu r-kirjain eli sori on soli yms. Han alkoi neuvomaan Ullia, etta mita pitaisi tehda koneelle, jotta se toimisi. Meinaa olla IT-sanasto hukassa Suomeksikin niin ei oikein onnistunut yrittaa ymmartaa Kiinan Englannista mita pitaa tehda, kun koneen teksti on Suomeksi :D. Mun mielesta Ulli selviytyi aika hyvin siita, mutta ei konetta saatu kuntoon. Miettikaapa tilannetta, etta Suomessa hotellin asiakas alkaisi hoitamaan nettiongelmaa itse  :D,:D siis ennen kuulumatonta :D.

Hong kongissa olisi kuitenkin saanut aikaa kulumaan enemmankin, koska kolme paivaa oli vain pintaraapasuja vain yksi kauppakeskus tuli osittain kaytya. Ei ehditty keskustaan ollenkaan.

Se mika mut yllatti Honkkarissa oli vuoret, joita en siella tiennyt olevan ollenkaan. Valtavasti pilvenpiirtajia ja niiden valissa hienoja vuoria. Maisemaltaan siis ihan hieno.

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Aasia

Afrikka on nyt sitten täysin taakse jäänyttä ja Aasiaan ollaan tultu. Meillä on takana 17 tuntia lentoa monta huonosti nukuttua yötä ja kaks shoppailu päivää kauppakeskuksessa.
Me sovittiin Dar Es Salamissa taksikuskin kanssa, joka vei meidät kentältä hotelliin, että hän myös tulee meidät hakemaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä klo 00.00. Täytyy antaa täydet pisteet hänelle. Me sovittiin, että luovutetaan huone 23.00 ja mennään hotellin aulaan odotteleen taksia. No eipä oltu kauan istuttu, kun huomattiin, että taksi ajoi hotellin eteen ja siellä mies meille vilkutteli :D. Eli hän oli tosi ajoissa. Matkaan meni ehkä reilu vartti tunti. Tullessa me maksettiin kentältä hotellille 38000 shillinkiä, joka on noin 19 euroa. Sovittiin, että nyt maksetaan 40 000 eli 20 euroa ja kuski oli niin onnellinen tosta rahasta. No Dar Es Salamin lentokenttäkin oli taas sellainen ulko-odotustila tai ulkona näytettiin liput, jonka jälkeen mentiin laukkujen kanssa läpivalaisuun. Toisella puolella otettiin laukut mukaan ja käveltiin lippujonoon. Tämä tila oli jo sisällä. Taas oli tasan kaksi virkailijaa eikä kiirettä, mutta periaatteessa oli sama missä sitä aikaa kulutti, joten lippujonossa ihmisiä seuraten kului aika hyvin. Meillä oli rinkat kärryssä niin ei nekään ollut painamassa selässä. Puntari oli sellainen iso vanhanaikainen laite. Se oli tietty siinä tiskin ulkopuolella ja me heitettiin itse rinkat puntarille. Paino oli noussut neljä kiloa, vaikka ostettiin yhteensä  viisi t-paitaa Afrikasta. Hihnaakaan ei ollut vaan siinä oli kaksi poikaa, jotka sitten siirsivät laukut tiskin takana olevalle hihnalle. Meitä ei päästetty turvatarkastukseen ennen kuin Kairoon menijät oli mennyt. Eli odotustiloja oli yksi joten sinne pääsi yhden lennon väki kerrallaan.
Lento Johannesburgiin kesti vajaa neljä tuntia, yölentona. Ei nukuttu päivällä yhtään, mutta mäkin nukuin noin tunnin verran tuolla lennolla. Väsytti ihan valtavasti Johannesburgissa ja sovittiin, että etsitään joku hyvä soppi missä sit nukutaan. No sellanen löytyikin. Meidän lähtöportilla oli tosi hyvät penkit ja siellä ei ollut ketään, joten sinneppä menimme, että nyt sit nukutaan monta tuntia. No nukkuminen ei oikein onnistunut, koska ilmastointi kentällä oli todella kohdallaan. Meillä oli niin kylmä, että mullakin oli päällä toppi, t-paita, villatakki, nahkatakki, huivi, jalassa legginsit, sukat, villasukat ja tärisin kylmästä. Ulli oli vielä tyylikkämpänä caprihousuineen jossa resorit lahkeissa sukkahousut ja sukat ja sit vielä espardillokset :D. Jos olis muotitoimittaja ollut paikalla saisitte seiskasta lukea Kalliokosken tyttöjen uudesta tyylistä :D.
 Me löydettiin siitä läheltä Afrikkakauppa jossa myytiin sellasia isoja huiveja, jotka käytiin sit ostaan, mutta ei silti auttanut. Käytiinpä sit aamupala syömässä ja väsytti jo niin paljon, että olin varma, että nyt tulee uni vaikka olisi kuin kylmä tahansa. No uni ois varmaan tullut, mutta siivoojat oli aloittanut työnsä ja nehän pyöriskeli siinä meidän ympärillä. Yks mies pesi ikkunoita ja huuteli sit toiselle työntekijälle sinne toiseen päähän sit yks tuli imuroimaan meidän penkkien ympäriltä juuri, kun olin nukahtamassa. No olin varma, että koneessa ei ole ongelmaa nukkua.
Tollasilla pitkillä lennoilla on aina aika mukavat penkit ja jokaiselle oma ”screeni”, josta voi valita haluaako katsoa jotain vai kuunnella jotain. Tässäkin koneessa oli nämä mukavuudet ja tuli menu, josta sai valita kolmesta ruokavaihtoehdosta mitä syö lounaalla ja aamupalalla. Koneessa tarjottiin lounas lähtiessä ja aamupala 11 tunnin jälkeen ennen kuin aloitettiin laskeutuminen. Vaikka lähdettiin Afrikasta 12.30 niin lento oli ns yölento, koska Aasiassa on kello 5 tuntia edellä, joten lähdettiin iltamassa Aasian aikaa ja perillä oltiin sit aamulla 7.45. No mutta mukavuudet ei ollutkaan niin hyvät kuin luultiin. Penkit oli sellaset, että selkänoja ei mennyt alas vaan istuin osa siirtyi eteenpäin L. No eihän sellasessa voi nukkua ja pitää 13 tuntia istua siinä. Oli ihan kauhea lento ei voi muuta sanoa.  Kone oli lähes koko matkan pimeänä ja lentoemännät kävi kyllä tiuhaan tahtiin vettä tarjoamassa, mutta muuta ei sit ruokien välillä tarjoiltu.
Perille, kun päästiin oli pää ihan sumussa ja koko kroppa ihan jäykkänä. No selvitykset meni aika ok. mutta se mitä tämä matkustaminen on niin jonottamista. Mihinkään ei pääse ilman jonotusta, mutta silti meni jonotus hyvin. Matkatavarahihnatouhu oli vähän suurempaa mitä ollaan totuttu. Meidän hihnan numero oli 11. Eli niitä oli muutama siellä :D. Tavarat oli jo tullut ja siellä meidän rinkat meitä jo odotteli. Taksi systeemi oli sellanen, että oli infotiski, jossa kerrottiin minne ollaan menossa ja hän kertoi minkävärinen taksi otetaan. Värejä oli kolme sininen, punanen ja valkonen. Meillä oli punanen taksi. Se mikä oli jännä, kun Hong kong on kuitenkin suuuuuurrrrrrkaupunki niin silti matkalla hotellille ei ollut yhtään ruuhkaa vaan matka sujui loistavasti.
Maisemat muuttui kyllä kerralla Afrikan ja Aasian välillä :D. Kaikkialla näkyi korkeita kerrostaloja ja vuoria niiden välistä. Meidän hotellille kesti matka jotain vajaa puoli tuntia ja siinä ehti katsella ikkunasta mukavasti maisemia. Ollaan ihan varmoja, että meidän taksikuskilla oli keuhkosyöpä. Sen verran pahan kuulloisesti hän yski koko ajan. Meillä oli toive, että ,kun päästään hotellille niin ei tarvitsisi odottaa huonetta, mutta toisin kävi. Oltiin hotellilla ysiltä ja huone saatiin klo 12.00. Hotelli on ihan kiva ja iso ja täynnä Aasialaisia äänekkäitä ihmisiä. Tässä hotellissa ei ole aulassa kauheasti istumapaikkoja, jossa voisi istuskella. Me käytiin eka syömässä aamupala viereisessä kahvilassa ja sit tultiin takas hotellille. Löydettiin sohvat johon mahtuu yhteensä 8 ihmistä ja siinä oli meille just paikat. IStahettiin sohville ja suljettiin silmät ja mäkin sellasena pienenä hyrinänä kuulin Aasialaisten puheensorinan ja sehän melkein tuuditti uneen :D.
Kun saatiin huone mentiin me kolmen tunnin päikkäreille tai itse asiassa tais vierähtää neljäks tunniks. Sovittiin eka, että kahdelta herätään sit sovittiin, että kolmelta ja neljältä sit noustiin ylös :D. Suihkun jälkeen lähdettiin selvittämään, että missä on ostoskeskus. Sehän olikin sit ihan lähellä :D. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässähän se oli :D. Täällä voi sanoa, että täällä ihmisiä on kuin muurahaisia J. Joka paikka täynnä siis ihan valtavasti J.
 Tää kauppakeskus oli niin iso, että nyt ollaan kaks päivää siellä kulutettu aikaa ja silti ei ehditty joka paikkaan J. Eka päivänä meillä meni aika pitkään kirjakaupassa. Suomalaiset tytöt viihtyi Aasiassa kaks tuntia kirjakaupassa :D. Siellä oli ihana englannin osasto, josta mäkin ostin itselleni opiskelukirjoja ja Ulli opettajana löysi aivan mahtavia juttuja opetukseen. Sellasia ei Suomesta löydy ja niin halvalla. Sovittiin heti, että eka postipaketti lähtee täältä :D. Saaralle on tieto jo mennyt, että pakettia pukkaa.
Tänään me keskityttiin sitten vaatteisiin ja laukkuihin. Kenkäkauppoja täällä on huonosti, muuta yhdet puuman kengät olen ostanut, koska espardillokset on jo loppuun käytetty ja kuukausi reissua on takana :D. Meillä on sellanen sopimus, että jos ostaa jonkun vaatteen pitää luopua jostakin vaatteesta. Aluksi näytti, että mä en löydä mitään :D. Miettikää, että mä oon shoppailemassa eikä lödy vaatteita :D. Viimesessä kaupassa missä käytiin niin löysin viisi uutta puseroa, joten se tietää sitä, että viisi vanhaa puseroa jää tänne. Laukkuja löysin kaksi. Tiedän, että nyt meidän isä sanoisi, että niitä on mulla ihan riittävästi, mutta mä aionkin jättää ne kaksi laukkua, jotka mulla on nyt mukana niin tänne, joten laukut ei lisäänny mulla tippaakaan :D. Toinen laukku on sellanen pinkkivalkonen vähän hienompi laukku ja toinen on myös aika hieno :D (niin mähän ostan vaan kaikkea hienoa ;D) Se on kierrätysmateriaalista tehty musta kiiltävä. Se on mulla nyt sit käsimatkatavaralaukkuna ja se pinkki on sit vähän niinkö käsilaukkuna.
Meitä on Ullin kanssa ihmetyttänyt se, kun täällä ihmiset tosiaankin kulkee suusuojukset naamalla tosi paljon. Siis nuoret tytöt ja pojatkin  ja ainoat kenessä se herättää hilpeyttä on mä ja Ulli :D. Jos joku nuori Suomessa kulkis sillä lailla niin oon varma, että sille naurettais. Jopa nuori poika vaatekaupan kassalla seisoskeli suusuojain naaman edessä :D. Miten hän sit edes hymyilee :D.
Huomenna me aiotaan lähteä käymään Disneylandissa niin nähdään muutakin täällä kuin kauppakeskus ja meidän hotelli. Kaupat on täällä muuten kiinni sunnuntaisin :D. Maanantai-aamuna aiotaan olla ajoissa ylhäällä ja mennään  viemään Saaralle pakettia postiin.
Muuten tänä aamuna meille sattui sellanen juttu, että kello soitti 9.00 aamupalalle niin ei jaksettu nousta (se oli meidän ajassa vielä 4.00) Sovittiin, että nukutaan puoli tuntia vielä :D. No puoli kymmeneltä sovittiin, että jätetään aamupala väliin ja noustaan yhdeltätoista. Arvatkaa vaan miten kävi :D? Tytöt nousi klo 12.00 ja se oli meille vasta seitsemän silti :D. No huomenna aiotaan sit jo olla Honkkarin kellossa ja noustaan aamupalalle ja klo 12.00 lähdetään sit disneylandiin.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Takaisin Dar Es Salamissa


Nyt ollaan sit palattu takaisin ”sivilisaation” pariin. Sunnuntai meni Zanzibarilla pakatessa ja vielä viime hetket altaalla nauttien. Meillä jäi jopa lenkki tekemättä.
Maanantai-aamuna kello soi 6.50. Meidän viimeinen yö oli vähän huono, kun hotellille oli tullut Norjasta väkeä ja ne juhlivat kolmeen asti ja kun meillä ei ole ikkunoita niin kaikki kuului tosi selvästi. Sen lisäksi naapurihuoneistossa Italialainen pariskunta kuunteli musiikkia ja se mies lauloi mukana niin nukkuminen jäi vähälle. No me käytiin Ullin kanssa puol kahen aikaan sit nauttimassa yöstä, kun oli täyskuu joka valaisi kunnolla. Siis ei me kauhean kaukana käyty, kun oltiin yökkäreissä, mutta siinä meidän terassilla ja vähän siinä ympäristössä. Yritettiin nähdä Push Baby eläimiä, jotka on vain yöllä hereillä ja ne metelöi myös tosi lujaa. No ei satuttu näkemään.
Räpsy-ripsi vei meidät lentokentälle ja sovittiin, että lähdetään puol kasi. Käytiin aamupalalla ja lähdettiin matkaan. Viimeistä kertaa ajettiin kylien läpi. Niissä oli jo täysi tohina päällä kasin aikaan. Ihmiset oli jo herännyt ja liikenteessä.  Zanzibarin lentokenttä ei ollut kovin kummonen. Tiskille jonotettiin asfaltilla. Seiniä oli tehty vähän pellistä ja katto oli, mutta muuten aika ankeaa. No mentiin jonoon missä oli meidän lentoyhtiön nimi. Kohta siihen tuli myös kyltit että Mombasa ja Dar Es Salam. No eipä mennyt kauan, kun nämä kyltit vaihdettiin toiselle tiskille L. No mehän ei päästy siitä ihmisten läpi vaan jouduttiin kiertää niin ne jotka oli ollut meidän takana meni meidän eteen, mutta myös ne jotka oli ollut meidän edessä meni meidän eteen L. Eihän me siinä alettu mitään sanomaan. Meidän rinkat paino yhteensä 32,9 kiloa. Hassua oli, kun mentiin sitten tiskin taakse oli siellä meidän rinkat ja meidän täytyi itse käydä viemässä ne läpivalaisu hihnalle ja kun kaikki oli ok. saatiin lähteä itse tarkastukseen. Meitä ohjasi ja neuvoi yksi mies. Hän ei muistanut meille sanoa, että täytyy ottaa passiin leima ja kun oltiin juuri saatu jonotettua ja seuravana oli meidän vuoro laittaa käsimatkatavarat läpivalaisuun niin selvisi, että pitää mennä takaisin ottamaan leima passiin. Siis taas oltiin jonossa. No leima saatiin aika nopeesti, mutta nyt oli valtava jono sitten turvatarkastukseen, joten taas me jonotettiin, että päästään. Siellä oli jotain häikkää ja meidät laitettiin kahteen jonoon joista molemmat meni samaan paikkaan eli sellasta kaaoottista hommaa kun kahdesta jonosta yritetään päästä yhdelle hihnalle. Kun me päästiin vihdoin toiselle puolelle ei meillä ollut hajuakaan, että mistähän kone lähtee. Terminaali ei ollut iso, mutta muutama tiski, joissa ei ollut mitään mistä voi lukea, mistä lento lähtee. No sit selvisi, että systeemi on se, että mies huutaa lentoyhtiön nimen ja paikan minne kone lähtee ja sit vaan ovesta pihalle ja koneeseen. No jotkut kyllä oli jo odottamassa pihalla. Ei se ollut niin tarkkaa :D. Meidän lento sujui hyvin ja nopeasti. Se kesti puoli tuntia ja se oli uskomattoman lyhyt aika J. Just noustiin, kun laskeutuminen alkoi jo.
Dar Es Salamissa meidän ei tarvinnut muuta kuin kävellä passiluukun ohi ja ottaa rinkat hihnalta. Saatiin myös helposti taksi ja tultiin hotellille. Meillä on hyvä hotelli Holiday Inn, mutta mä oon ihan ihmeissäni, että täälläkin haisee niin pahalle :D. Ihan sellanen kostea koko ajan. En käsitä miten se on mahdollista. No kyllä täällä myös on semmoista rapistumisen merkkiä, mutta ketju on kuitenkin aika laadukas. Miinuksia tässä hotellissa on se, että netti maksaa kymmenen dollaria 24 tuntia ja kaikki on puolta kalliimpaa kuin Zanzibarilla, mutta aivan mahtavaa oli kun pääsi lämpimään suihkuun ja vettä tuli niin paljon, etten muistanut, että sellaista painetta on edes olemassa. En meinannut malttaa tulla pois ollenkaan sieltä :D. Sain pestä kolmen viikon hiekat iholtani kunnolla. Toinen ihana asia oli, että sain nukkua oikean peiton alla. Olin niin onnellinen siitä. Ei ollut vaan joku lakana ympärillä. Aamupala ei kuulunut myöskään hintaan, joka on miinusta, mutta totta kai me käytiin aamupalalla. Se oli ihan hyvä ja se tuntu niin kivalle, kun sain itse päättää mitä lautaselleni kerään eikä kukaan tuonut mulle annosta valmiina, josta jätin sit syömättä sellaiset joita en halunnut syödä. Hedelmä valikoima oli tosi hyvä ja oli ihana kerätä lautaselle niitä, ja kahvikin taisi olla hieman parempaa täällä.
Dar Es Salam paikkana on mun mielestä ihan kauhea. En kyllä haluaisi tulla tänne lomalle enää milloinkaan. Tämä on täynnä pölyä, likaa ja ihmisiä. Me haluttiin eilen mennä käymään supermarketissa ostamassa vettä ja pientä purtavaa. No Ulli etsi puhelimesta navigaattorin avulla reitin, että miten päästään kauppaan. Meillä oli sunnuntain lenkki tekemättä ja maanantainkin vielä, joten matkaa oli vajaa kolme kilsaa niin päätimme, että navigaattorin avulla me sinne reippaillaan :D. Ulli edellä puhelin kädessä ja minä perässä tallustimme katuja pitkin kohti määränpäätä. Me saatiin taas vastailla mitä kuuluu kysymyksiin aika usein ja lähes kaikki tervehti meitä. Paras näky mitä matkalla tuli oli, kun yhdessä rakennuksessa oli menossa katon valuu talkoot. Siellä oli noin 25-30 paidatonta työllä hankitut lihakset omaavaa nuorta miestä työn touhussa. Heillä oli 25 litran sangot johon ne otti laastia sanko pään päälle ja pojat rivissä portaita pitkin ylös katolle jossa ne kaatoi laastin pois ja takas alakertaan. Siinä tehtiin niin ruumiillista työtä, ettei enempi voi olla. Suomessa tuollainen tapahtuu ihan eri lailla. Tämä näky oli meille niin mahtava, että meinasi leuka tipahtaa, mutta tajusimme, että mekin tuotiin pojille iloa, heidän työn lomassa sen verran kuultiin vislauksia ja huutoja pojilta.  No matka jatkui ja yhtäkkiä huomasimme, että alkoi maisemat olemaan tuttuja :D. Oltiin siellä missä oltiin eka yö hotellissa. Silloin ei uskallettu edes ulos mennä, mutta nyt me uskallettiin reippaasti siellä mustien seassa kulkea. Kummasti kolmen viikon aikana on tottunut tohon väriin. Päästiin kaupalle ja siellä oli lappu ovessa, että kauppa on suljettu. No nyt päätettiin ottaa taksi, koska ei tiedetty missä seuraava kauppa on. Taksikuski sanoi, että kauppa on kaukana. Lähdettiin viideltä matkaan ja matka kesti puol toista tuntia, mutta reitti oli ihan käsittämätön.  Suomessa ei ole edes huonoimmat tiet niin huonossa kunnossa, kuin tämä tie oli. Se oli täynnä metriä syviä kuoppia ja se oli sellasta pölystä hiekkatietä. Sen verran tie oli huono, että yks vastaantuleva auto jäi etupyörästä kiinni niin, että takapää jäi ilmaan ja etupyörä oli kuopassa. No päästiin kauppaan ja ehdittiin ostaa mitä haluttiinkin.
Tänään Ulli taas katsoi kartasta, että aika lähellä olisi shopping center. No lähdetään sitä etsimään. Löydettiin kyllä tämä paikka, mutta täällä ei ole naisille tarkoitettuja liikkeitä. Ainoa mitä haluttiin ostaa oli muutama t-paita. Kadut on täynnä myyjiä jotka myy miehille vaatteita paitoja, housuja, kenkiä, mutta naisille ei löydy mitään. No taas Ulli löysi uuden paikan kartasta. Matkaa noin 10 kilsaa. Otettiin taksi, joka sanoi, että hän tietää minne mennä, mutta kohta hän sanoi, että ei siellä ole mitään ostoskeskusta. No me sanottiin, että hän voi viedä meidät sellaiseen missä ollaan käyty ennenkin ja se on tämän paikan ainoa kauppakeskus. Matka oli taas niin hauska. Oltiin varttitunti pyöritty täällä kun kuski sit sanoi, että hänen pitää mennä moskeijaan rukoilemaan, joten vaihdetaan taksia. Meidät vie sinne toinen taksi. Tää varttitunti oli ilmaista kyytiä. No vaihdettiin taksia ja sit me päästiin perille. Siellä kuski sanoi, että hän jää meitä odotteleen, että käykää rauhassa. Meillä kesti jotain puol toista tuntia, ja kun tultiin takas ei me löydetty taksia lainkaan. Aikamme etsittiin (me ei oltu maksettu vielä mitään) kun huomattiin, että yhdessä taksissa nukkuu mies ja se oli meidän taksi :D.  No hän vei meidät takas hotellille ja tämä koko touhu maksoi yhteensä 20 euroa :D. Vähän me naurettiin tolle touhulle.
Liikenne täällä on ihan kauheaa. Kaikki jotka on istunut pääkaupunkiseudun aamuruuhkassa niin ei tiedä vielä ruuhkasta mitään. Täällä yrittää samalle reitille tunkea samaan aikaan valtava määrä autoja motskareita, minitakseja, busseja, jalankulkijoita, jotka ylittää tietä ja kauppiaita, jotka kauppaa kaikkia tavaroita. Toisaalta ollaan mietitty,  että ihmiset voi siinä ruuhkassa shoppailla mitä tarvitsee, koska suurin osa ajasta menee siihen istumiseen. Miettikääpä sitä, kun te tarvitte lapselle kellukkeet niin ei tarvi kuin hypätä autoon ja lähteä etsimään myyjää. Siihen saattaa mennä muutama tovi aikaa, mutta täällä on sanonta hakumatata, joka tarkoittaa, että ei hätää, joten sillä asenteella täällä muutenkin pärjää.
Ens yönä klo 02.00 lennetään Johannesburgiin, jossa perillä klo 05.00 sieltä jatkuu lento 12.30 Hong kongiin, joten Afrikan tomut jää meidän taakse ja uudet tomut on edessä. Mahtavaa täällä oli käydä, mutta sydän ei jää tänne. Olen ehkä liian nykyaikainen ja tarvitsen ympärille kauppoja ja tiettyjä mukavuuksia, mitkä täällä ei ole itsestäänselvyyksiä.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Etanat



Me oltiin yhtenä aamuna taas lenkillä ja oli sateinen aamu, joten päätimme, että nyt ollaan tarkkaavaisia, että jospa löytyisi niitä jättietanoita. Aluksi löytyi vain niitä kuoria tyhjänä. Sitten alkoi löytyä asukkaitakin kotilossa, mutta ne kaikki nukkuivat :((.
Tässä kuvassa on iso valkoinen tyhjä kotilo ja pienemmässä on asukas sisällä, mutta hän ei halunnut meille naamaansa näyttää.

 Tässä on kuva myös kotilon sisältä, joten näkee, että joku siellä on :)).
Takaisin tullessa oltiin tarkkana ja yhtäkkiä nähtiin iso etana luikertelemassa yhden pensaan alle. Äkkiä kamera esiin ja kuvia räpsimään :)). Paniikki oli siitä, että jos yhtään kuuluu ääntä niin se menee piiloon. Onneksi saatiin kuitenkin muutama kuva otettua.

Tässä on sit etana liikenteessä.

Matka jatkui ja kohta nähtiin etana lehden päällä. Naurettiin, että se olisi Suomessa ollut jättietana, mutta Zanzibarilla kyseessä oli sellainen vauvaetana :)).



Vielä yksi etana nähtiin. Se oli ylittämässä tietä juuri keltaisen viivan päällä. Näytti tosi hienolta, koska se oli tollanen keltaisen värinen itsekin. Tämä oli kooltaan sellainen vähän keskikokoa pienempi.

Lehmät

Täytyy vähän kirjoittaa noista lehmistäkin, kun ne näyttelee niin isoa osaa tätä meidän elämää täällä :D. Eli me ei pelkästään väistellä heidän paskojaan aamulenkillä vaan me myös joudutaan väistellä niitä itseäänkin.  Yhtenä päivänä esimerkiksi, koko tie oli täynnä lehmiä ja autoilla oli ongelmia päästä heidän ohi. Mekin vähän mietittiin, että mistähän me heidät ohitettaisiin, koska jotkut katsoivat meitä tosi paheksuvasti :D. No kyllä he meidät ohi päästivät, eikä kukaan alkanut puskemaan, vaikka muutamalla oli sarvet. Joskus aamuisin, kun mennään lenkille on lehmät ollut laitumella. Niiden laidun on valtavan iso aidattu alue. Aita on tosi kaunista valkoista kiveä. Laidun ei näytä ihan samanlaiselle mitä Suomessa. Se on täynnä myös niitä valkoisia kiviä. Luulen, että se on korallia. Siellä täällä näkyy myös jotain vihreää, jota lehmät sitten syö. Useimmiten kun ollaan tultu takasin päin on lehmät jo lähteneet liikenteeseen. Heidän laitumessaan on lehmän mentäviä aukkoja, joten ei ole ongelma lähteä lenkille. Yhtenä päivänä oli miehiä korjaamassa aitaa. He laittoivat niitä aukkoja umpeen, mutta on siinä vieläkin kaksi isoa koloa mistä pääsee pois. En ole varma, että onko se ihan normaalia, että lehmillä on vapaa liikkuminen täällä kunhan yöksi tulevat kotiin. Ollaan mietitty, että mitenkähän heidän lypsäminen tapahtuu, koska siellä on myös naispuolisia lehmiä.
Nämä lehmät eivät ole samannäköisiä mitä ollaan suomessa totuttu. No on myös ihan toffeenvärisiä ruskeita lehmiä, mutta heillä on selässään iso kyttyrä, joka on samanlainen kuin kameleilla. Meille on kerrottu, että se on vedenvarastointia varten eli ihan niinkö kameleilla. Jollain saattaa olla kyttyrä myös tyhjänä jolloin se on niinkö pussin, joka heiluu niskassa. Sen lisäksi jotkut lehmistä on ihan kasvoiltaan härän näköisiä sellaisia leveä naamaisia ja joillakin on taas tosi pitkä naama. Värikirjoa on joka lähtöön. Yksi näytti ihan porolta harmaassa värissä, yhtenä päivänä tuli vastaan sellainen musta-harmaa-valko kirjavan pilkullinen tosi mielenkiintoisen värinen. Yksi oli ihan mustanruskea. En olisi uskonut joskus, että lehmät voi mua niin paljon kiinnostaa. Niistä on ollut tosi kiva ottaa myös valokuvia, koska ne ei ole ollenkaan suomalaisen näköisiä.
Lehmät oli pakkautunut meidän hotellille tulevan tien varteen (kuvan olen tallentanutkin aikaisemmin tästä tiestä) ja niitä oli paljon.  Totta kai  kamera kävi ja kuvia otettiin. Yhtäkkiä huomattiin, että yhdellä lehmällä oli nisä siis yksi ainoa tissi, kun niitähän on normaalisti neljä ja tarkemmin, kun katsoimme huomasimme, että häneltä löytyy myös miehen sukuelimet. Siinä on pitänyt taas vanhempien miettiä, että kumman lapsen he haluavat, mutta eivät olleet osanneet tehdä selvästi päätöstä. Me mietittiin, että mitenkähän lehmät tietää noista sukupuoliasioista. Nehän voi olla oikeesti tosi viisaita. Me muuten otettiin tuosta lehmästä kuvia, mutta ei saatu samaan kuvaan molempia, niin piti ottaa erikseen.

Tämä näytti ihan porolta




Tässä on se toffeenvärinen. Kyttyrää näkyy vähän tossa niskassa, mutta ei ollut kauhean isona tällä kertaa


Tää oli niin sulonen vasikka. Ei ihan perinteisen värinen :)).

Tää kuva ei suostunut kääntymään :((. Tässä on kuitenkin kuva siitä lehmästä joka vaikutti sekä naiselta, että mieheltä :)).
Tässä samainen lehmä takaapäin. Täytyy valitettavasti niskalihaksia jumpata tässäkin kuvassa.

No mekin taidetaan Ullin kanssa olla eri rotua, koska Ullin rusketus on ihan punaruskeaa ja mun rusketus on keltaruskeaa. Ollaan tultu siihen tulokseen, että Ullilla on mohikaanin verta ja mulla Aasialaista. Tätä ajatusta on tukemassa myös se, kun mullahan on tunnetusti pienet silmät. Niin pienet, että niihin on tehty jo se eka leikkaus, jolla saatiin näkökenttää vähän suuremmaksi. Ollaan pohdittu, että ollaankohan saman isän lapsia :D. No mä tiedän olevani, koska olen perinyt silmät isältä ja hänelläkin on jo leikkaus tehty. No oon mä aika varma, että Ullikin on, mutta meidän esi-isät on eri kulttuurista kuitenkin :D.