Tämä laiva on perheen omistuksessa. Perheeseen kuuluu isä, äiti, kaksi poikaa ja yksi tyttö. Vanhempi pojista on ehkä 21-22 ja hän ohjaa vuorotellen isän kanssa tätä laivaa. Luulen, että kaksi muutakin lasta on 17-19 vuoden välillä. Eilen aamulla herättiin Chiang Maissa (vielä oli Thaimaata), jonne junalla edellisenä aamuna saavuttiin. Ullin olo ei ollut parhaasta päästä, joten käytiin aamupalalla, jossa Ulli söi vaan jugurttia. Sen jälkeen mentiin takaisin huoneeseen ja Ulli alkoi nukkumaan ja mä pääsin päivittämään blogiani. Nettiyhteys oli niin hyvä, ettei ole missään kertaakaan ollut :D. Uloskirjautuminen oli kahdeltatoista ja oli sovittu, että lähdetään yhdeltä kohti Chiang Khongia joka on myös Thaimaata. Nuo meidän aikataulut ei selvästi oikein täsmää, koska kertaakaan ei olla lähdetty, kun on sovittu. No muutama meidän porukasta oli vielä hieronnassa ja ne tuli yhdeltä takaisin. Me lähdettiin ehkä puol kaks. Me oltiin Ullin kanssa jo kauan istumassa autossa ja odoteltiin muita :D. Meillä oli kaksi transporteria ja tilaa oli ihan riittävästi. Istuttiin kahdestaan kolmen paikalla joten laukut mahtui tosi hyvin. Matka kesti jotain kuusi tuntia. Yhdesti pysähdyttiin pikavessaan ja sieltä pystyi ostaa jotain suuhunpantavaa, mutta ei oikeaa ruokaa. Toisen kerran pysähdyttiin katsomaan hienoa temppeliä, joka oli valkoinen ja siinä oli peilistä palasia. Se näytti ihan prinsessalinnalta.
En tiedä näiden käsien symboliikkaa, mutta tämmönen taideteos temppelin edessä oli.
Ohjetaulu temppelin portilla.
No sit matka jatkui. Ullin olo oli ollut vähän parempi alkumatkasta, mutta sit hänellä tuli tosi huono olo, mutta reippaasti pidätteli oksennuksen niin, että vasta, kun oltiin perillä niin syöksyi tyhjentämään vatsan. Matkalla ajettiin taas kylien läpi, mutta meno oli ihan erilaista kuin Afrikassa. Siellä ei näkynyt ristinsielua liikkeellä. Ehkä jonkin verran rajoitti, kun koko matkan tuli vettä taivaan täydeltä, mutta ei Afrikassa vesisateet haitannut.
Meidän hotelli oli pieni, vaatimaton, mutta kauniilla paikalla. Oltiin perillä illalla seitsemän aikaan. Muut meidän porukasta lähtivät syömään, mutta me jäätiin hotellille, koska Ullin olo oli niin huono. Mä kävin syömässä cashew kanaa hotellin ravintolassa. Maksoi jotain kaks euroa. Netti oli taas ilmainen, joten ehdin surffailla hyvän aikaa netissä illalla. Mulla oli aamulla kello soittamassa 6.30 suihkuun. Suihku oli taas vessan yhteydessä, mutta tilaa oli enemmän. Vesi oli yhtä lämmintä kuin Zanzibarilla, mutta sitä tuli enemmän, mutta onneksi sitä pystyi säädellä, koska ei ole kivaa, kun vesi on kylmää ja sitä tulee kovalla paineella. Meille oli sanottu, että aamupala on seiskalta ja lähtö puol kasi. Seiskalta meidän lisäksi oli britti pariskunta ja muut tuli jotain vartin yli kakskyt yli. No periaatteessa ei ollut kauheesti merkitystä, koska aamupalaa saatiin 8.30 :D. Meidän oli pitänyt illalla laittaa sellaiseen listaan merkki, että millasta kanamunaa halutaan. Me otettiin omeletit ja sit siinä oli paahtoleipää, jota mä söin, mut Ulli ei tietty.
Olemme muuten laittaneet sellaisenkin asian merkille, että perhe on aina myöhässä ja vaikka lapset on paikalla niin ainakin toinen vanhemmista on jossain kuten ostamassa perheelle evästä tai ottamassa valokuvia ympäristöstä :D. Perheellä on ollut aina omat aamupalat, koska tulee edullisemmaksi ostaa kaupasta viidelle hengelle syötävää, kuin maksaa hotellille aamupalasta, joten se on ihan järkevää. He aloittivat oman aamupalansa ehkä varttia vaille kasi :D.
Lähtemään päästiin joskus 8.15. Meidän tavarat pakattiin mopon kyytiin ja me hypättiin koppiauton lavalle, jossa oli penkit. Kaikki ei mahtunut, joten osa oli toisen auton lavalla, jossa ei ollut penkkejä :D.
Matka ei ollut pitkä satamaan, josta ylitettiin pienellä paatilla joki ja matka kesti noin 3 minuuttia.
Ennen veneeseen menoa oli passintarkistus ja piti jättää maihinnousukortti, koska siirryttiin Laosiin. Laosin puolella piti ostaa viisumi, ja nämä tapahtumat on aina niin ikäviä. Ei ollut läheskään niin kaaottinen kuin oli Afrikassa, mutta piti ottaa rinkka selkään sit kolme kassia kädessä yksi niistä läppäri ja lähdettiin kävelemään jyrkkää mäkeä, jonka puolivälissä oli passintarkastus ja viisumin hankkiminen. Saatiin kaks lappua toinen maahantulokortti ja toinen viisumianomus, mutta missään ei ollut paikka missä ne voi täyttää. Siinä yritettiin miettiä, että mitä seinää vasten kirjoitetaan, että myös saadaan kamat pysymään matkassa, onneks rinkat saatiin jättää sinne tien varteen maahan :D.
Siellä oli kuuma ja kostea ja vettä ripotteli ja paljon ihmisiä pyrkimässä samaan tavoitteeseen. Saatiin kuitenkin laput tehtyä ja mentiin jonoon, jossa eka annettiin paperit miehelle, siinä tuli koko ajan väkeä myös sivusta, joten me vaan yritettiin pitää paikkaa. No laput ja passi oli annettu mentiin vaihtamaan raha vastapäiselle luukulle dollareiksi. Sit oli vielä luukku, josta tyyppi näytti aina passikuvaa, mutta ei sanonut mitään, vaan piti itse olla koko ajan skarppina, jonka jälkeen mentiin hakeen passi takas ja maksettiin viisumi. Meillä oli siinä hyvä tsäkä, kun vaikka oltiin meidän porukan takana saatiin kuitenkin aika nopeesti omat passit takas. No sit odoteltiin, että kaikki on saanut paperinsa kuntoon. Perheellä meni taas tosi kauan, joten heitä odoteltiin. Vesisade yltyi niin kovasti, että heitettiin rinkat selkään ja käveltiin mäki ylös katoksen alle odotteleen perhettä. Heidän tavarat ja Kanadalaisen naisen tavarat vietiin ylös kärryillä, mutta me rinkkalaiset kannettiin itse ja Ullilla ei vieläkään olo ole mikään paras.
Kun perhe oli saanut paperinsa kuntoon oli meillä edessä tuk tuk kuljetus. Tavarat yhteen ja me muut kahteen. No siinä sit ollaan lähdössä tuk tukeille ja satoi vettä ja kulkuväylä oli liukas niin enköhän mä mennyt nurin kaikkien kassieni kanssa ja rinkka selässä L. Yksi paikallinen mies syöksy mua auttamaan ja oli tosi vaikea päästä ylös sieltä maasta rinkan kanssa :D. Suurin huoli oli, että jos läppäri on mennyt rikki :D, koska se osui maahan totta kai. Täällä sää on ollut niin sateinen, että meidän tavarat on koko ajan ihan ravassa, koska ei oo mitään puhdasta paikkaa minne ne voi laskea. Mä päätin nyt, että pitää ostaa uudet varvikset, koska tämänhetkisissä on niin liukas pohja. Oon ostanut ne Honkkarista disneylandista. Ei oo ennen ollut noin liukkaita varviksia. Muuten oltiin tosiaan tuk tukeissa ja ne liikkeellä, meidän kanssa oli perheen äiti ja kaks poikaa. Ullilla oli huoli, että missä isä, mä sanoin, että varmaan toisen auton kopissa, mutta vähän matkaa ajettiin niin eiköhän isä löydy. Oli taas paparazzaamassa maisemia :D. Onneks ei jäänyt matkasta :D, :D.
No tuk tuk toi meidät satamaan ja nyt siirryttiin ”laivaan” joka vie meidät Pakbengiin; laosin johonkin kaupunkiin. Maisemat on ollut hienot. Aurinko ei ole paistanut, mutta myöskään ei ole satanut.
Penkit laivassa on vastaavat kuin mitä on bussissa, mutta kiinnitys on vähän erilainen, kun nämä on kiinnitetty kummastakin ”jalasta lankkujen päälle ruuvilla, mutta ne ei ole mitenkään kiinnitettynä lattiaan.
Me päästiin taas kahdestaan neljän paikalle, joten tilaa on. Ulli laittoi vielä tavaransa tuohon viereiselle penkille, joten ollaan valloitettu viisi paikkaa.
En muistanut sanoa, että saatiin eväät hotellilta matkaan. Meille on pakattu vesipullo, omena, banaani ja kanaa,( joka oli lähtiessä lämmintä) pussiin ja se on meidän laivamatkan syötävä. Luulen, että meiltä jää kanat syömättä, koska taitaa siinä vaiheessa kun pitäis syödä niin olla mikrobit lisääntymiskykyisenä :D, joten saattaa jäädä pakettiin. Me jouduttiin maksamaan eväistä 2 euroa. Ei ollut mikään valtava hinta :D.
Me ei olla päästy pyykille ja nyt on tosiaan niin kosteaa, että meidän bambureissun kamppeet on märkänä ja likaisena rinkassa muovipussissa ja me toivotaan, että saadaan ne puhtaaksi ja kuivaksi ennen kuin home ehtii niihin.
Laivamatka on ollut hieno kokemus, vaikkakin niin pitkä. Maisemat on todella hienot. välillä nähtiin vesipuhveleita ja paljon pieniä kyliä, jossa lapset juoksenteli vuoren rinteillä tai yhdessä kohdassa ne olivat uimassa.
Siellä oli aika pieniä ne lapset, mutta siellä ei ollut ketään aikuista valvomassa. Luulen, että ihan normaali tilanne. Ensimmäinen pysähdys oli pienessä kylässä jossa perheen poika kävi jollain asioilla. Heti kun laiva oli laiturissa niin parvi lapsia syöksyi myymään sipsejä ja pähkinöitä L. Ne tienas sillä päivän leipää. He olivat iältään noin 7-12-vuotiaita iältään. Siinä röyhkein pääsi lähimmäksi ja ehkä sitä kautta sai myös rahaa.
Valitettavasti meidän porukka ei heidän kassaa kovin paljon kartoittanut L. Toisen kerran pysähdyttiin kylään, jossa asuu 280 asukasta. Sinne on ainoa reitti vesiteitse. Sinne oli portaat rannalta, mutta ne oli lapiolla kaivettu saveen eli kun sade tulee niin portaatkin saattaa mennä sateen mukana. Kylässä oli aivan ihastuttavia lapsia sellaisia paitaressuja. Heillä oli likaisia, ja reikäisiä vaatteita päällä ja he vain kaukaa meitä katseli. Heti jos heitä lähestyi pinkaisivat he karkuun :D. Kylän talot oli rakennettu pylväiden päälle, jotta alustaa voitiin käyttää ruuan valmistukseen, tavaroiden säilytykseen tai hirsien tekemiseen. Kaikki hirret mitä siellä oli oli käsin tehty, ei ollut koneita apuna. Talojen materiaali oli päreistä, lastuista vähän rikkaammat olivat rakentaneet laudoista ja jopa lankuista tai hirrestä. Kylässä juoksenteli pikkupossuja, kanoja ja ankkoja muiden seassa. Yhden talon ovi oli vähän auki niin kurkkasin sisään niin siellä oli lautalattia ja koko talo oli yhtä tilaa.
Me oltiin perillä meidän hotellilla jotain puol kuusi illalla. Laivasta nousu ei ollut mitenkään kivaa. Laitettiin yksi kapea lankku ehkä 12,5 senttiä, ja siinä siti 5-10 sentin välein poikkipuu. No otin varvikset pois jalasta sit yks mies otti mun laukut ja ne pääsi auton kyydillä raskaiden tavaroiden kanssa hotellille (ei tarvinnut onneks itse kantaa, miehet kantoivat ne laivastakin pois) sit kaksi miestä vielä auttoi kävelemään lankkua pitkin rannalle :D. Just päästiin laivasta niin alkoi valtava rankkasade, joka kesti noin 3 minuuttia. Meitä oli viisi naista yhden sateenvarjon alla :D. Paikka oli taas huikaiseva. Hotelli korkealla ja hieno joki näkymä, joka oli väriltään ruskeaa. Vastapäätä hienot vihreät vuoret. Pimeällä sieltä pilkotti valoja, koska siellä oli asumuksia. Oli jännä, kun asukkaat olivat leikanneet hienoja pensaita, jotka näkyivät ihan selvästi rannalle.
Meidän huone ei ollut mikään luksus vaan taas oli vessa-suihkusysteemi, mutta se oli tarkoitettu nukkumista varten, koska aamulla matkan piti jatkua klo 7.15, mutta ainoat jotka oli siinä vaiheessa valmiita lähtöön oli mä ja Ulli.
Illalla käytiin sitten syömässä. Paikan hygienia taso ei ollut ihan Suomen luokkaa. Naiset kulki keittiön ja salin väliä likaisissa omissa vaatteissaan. Kaikilla oli päällä mitä nyt oli aamulla tai eilen tai toissa päivänä laittanut. Keittiön ja salin välillä oli oviaukko, jossa oli joku muoviverho ja sekin oli solmussa, joten me voitiin nähdä myös keittiöön mitä siellä tehdään.
Huomasin, että siellä kaikki teki kaikkea. :D. Välillä tehtiin ruokaa tai smoothieta ja sitten tultiin taas tarjoilemaan. Meitä oli yhteensä 16 ja meidän opas otti tilaukset. Me syötiin Ullin kanssa keittoa, mä tilasin kermaista kanakeittoa ja naanleivän juustolla, ja Ulli tomaattikeittoa ja banaanilassin. No noiden ruokien kanssa oli valtavasti sekoilua. Perheen tyttö tilasi saman kuin mä. No jotain tunnin odottelun jälkeen meidän pöytään tuotiin yksi kanakeitto ja kaksi kasviskeittoa, joita ei Ullin kanssa suostuttu syömään, koska oli tilattu muuta. No opas lähti niitä sinne keittiöön selvittään. Sitten tuli meille keitot. Mulla oli kirkas liemi, jossa oli kylläkin kypsiä kanoja. Liemessä oli paljon valkosipulia. Ullilla oli todennäköisesti sama liemi kuin mulla ja sit raakoja tomaatinlohkoja seassa :D. Voihan tomaattikeiton valmistaa niinkin :D. Muiden ruuat tuli jotain puolen tunnin päästä meidän syömisestä ja silloin mä sain naanleipäni :D. Ullin banaanilassi oli unohdettu, joten hän siitä kysyi niin se valmistettiin, mutta se oli ananaslassi, mutta ei sit siitä enää sanottu mitään.
Yhtäkkiä me huomattiin, että sellainen pieni tyttö heräsi yhdestä nurkasta ja siellä olikin lepolassi missä hän oli nukkumassa :D.
Hän meni keittiöön ja kohta tuli nainen todennäköisesti äiti tämä pikkutyttö sylissä salin puolelle ja hän nukutti tytön uudestaan :D. Kylässä oli sääntö, että kukaan ei saa liikkua 11 jälkeen illalla. Se oli tullut hallitukselta, vaikka kuulemma siellä on turvallista, mutta sillä vältetään kaikki ikävä. me lähdettiin jotain puol kymmenen hotellille, koska aamulla herätys taas 6.30. Hotellin aamupala oli buffet :D. Siellä oli tarjolla paahtoleipää, banaania, kahvia tai teetä ja paistettua kanamunaa. Ulli pyysi, että hän haluaa kypsän kanamunan ja ei huolinut raakoja, mutta loppu viimein hänen oli pakko ottaa, koska ne ei osannut paistaa kypsäksi niitä.
Aamulla tosiaan noustiin 6.30 laitettiin kamat kuntoon ja lähettiin aamupalalle. Meidän huoneessa oli niin hyvä ilmastointihyrrä katossa, että laitettiin märät vaatteet bambureissulta kuivamaan seinällä olevaan naulakkoon ja siellä oli kaks henkaria niin niihin ja saatiin ne melkein kuivaksi. Arvatkaa kuinka hyvälle ne haisee. Sille ruskealle vedelle ja sit ne on ollut pussissa märkänä yli vuorokauden :D. Huomenna perjantaina meidän pitäisi saada vaatteet pyykkiin. Ollaan kolme päivää samassa paikassa, jonka nimi Luang Prabang ja siellä meillä on aktiviteettiakin. Me sit tosiaan oltiin valmiita lähtöön 7.15, mutta loppujen lopuksi lähdettiin jotain 7.30, koska perheen lapset yllättäen tuli aamupalalle 7.10 ja muutkaan eivät kiirehtineet aamupalan kanssa. Matkustetaan taas laivassa seuraavaan paikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti