Kuukauden matka alkoi

Istun junassa kirjoittamassa tätä blogia. Ensimmäinen päivä on takana alkaneesta tourista ja se me oltiin vielä Bangkokissa.  Aamulla heräsin seiskalta suihkuun,  ja sen minkä huomasin niin taas on unirytmi vähän hukassa.  Ei oo yhtä helppoa nousta kuin mitä oli Zanzibarilla, vaikka ollaan päivät pitkät shoppailtu niin ei uni tule silti silmään aikaisin. Eka aamuna täällä noustiin aamupalalle ysiltä ja silloin soi kello. Toka aamuna vartin yli ja kolmena viimeisenä puoli kymmeneltä ja silti olisi väsyttänyt.

No mä kuitenkin seiskalta nousin suihkuun sit aamupalalle ja meidän huone oli sellainen, että kaikki naiset toi sinne omat laukkunsa.  Aamupalan  jälkeen otettiin takseja tien varresta. Ei ole mitään kuljetusta varattuna vaan tosiaan taksi otetaan lennosta. Ei ehkä edes kannata, kun taksit on täällä halvempia kuin tuk tukit. Se selvisi meille myös eilen.  Ollaan päätetty nyt, että vaikka taksi on hitaampaa niin silti mennään jatkossa aina taksilla. Matka maksoi noin 2 euroa ja meitä oli neljä taksissa. No mentiin sellaiseen venesatamaan, jossa meillä oli opas odottamassa. Sellainen pieni hauska Thaimaalainen mies, joka puhui englantia tosi nopeasti, mutta myös toisti sanottavansa noin viisi kertaa J. Me hypättiin veneeseen sellaiseen pitkään kapeaan, jossa istuu kaksi vierekkäin.  Meidän porukassa on yhteensä 14 henkeä. Pariskunta Kanadasta (opettajia), Englannista, tyttö (opettaja) Englannista pariskunta (insinöörejä), perhe Kaliforniasta, joilla on Aasialaiset juuret. Isä on kotoisin Laosista. Sitten on kaverukset Irlannista (toinen opiskelee Englantia jotain bisnesjuttua tms). Kaikkien ammattia en tiedä.  Kyllä oli eilen ahdistava olo, kun en ymmärtänyt sanaakaan oppaan Enkusta. Hän on kotoisin Ausseista ja tajuttiin, että kaikilla muilla enkku on oma äidinkieli ja me kaksi ei sitä puhuta joka päivä. Ullilta se sujuu hyvin, mutta taas mä tajusin, etten osaa mitään L. Toivottavasti toukokuussa osaan vähän paremmin. No me kuitenkin mentiin veneeseen sellaiselta korkealta laiturilta, ja mulla oli vaikeaa sinne päästä niin Ullilla oli vielä vaikeampaa L. Venematka oli mahtava J. Vesi oli ihan kauheaa ruskeaa sontaa ja matkalla nähtiin, kun pikkupojat ui siinä ja sit vielä tajuttiin, että viemäri tyhjennetään suoraan tuonne veteen.  Luulen, ettei olisi keskenään osattu lähteä tonne matkalle, koska ei mielellään mennä veneellä, koska tullaan merisairaaksi. No nytkin otettiin lääkettä ja oli hyvä, koska aallokko oli kova. Matkalla nähtiin myös mielenkiintoisia taloja, patsaita, rakennuksia ja tosi iso lisko.

Määränpäässä oli Buddha-temppeli, jossa oli paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Opas kertoi, että sillä temppelialueella on yli tuhat Buddha patsasta. No me saatiin kuva ehkä kymmenestä :D. Temppeliin mennessä piti ottaa kengät pois ja hartiat piti suojata. Siellä oli menossa joku rukoushetki. Munkki piti sitä naisille.  Naiset oli pukeutuneet koko valkoiseen asuun. Näytti ihan karateasuilta, mutta en tiedä oliko ihan rukoilemista varten tehty. Rukouksen jälkeen lähti munkki; naisten kanssa kiertämään temppeliä ympäri ja ne rukoili koko matkan ääneen.  

Tämän temppelireissun jälkeen sai päättää itse mitä tekee. Haluaako mennä hierontaan, vielä tutustumaan johonkin palatsiin vai takasin hotellille. Me lähdettiin hotellille. Otettiin taksi joka meidät vei. Kuski ihastu Ulliin ja antoi puhelinnumeronsa, että kun tullaan takaisin niin hän on valmis meidän hovikuskiksi.  Hän kuulemma tietää parhaat shoppailu paikat Bangkokissa. Saattaa

olla, että jää soittamatta :D.

Me käytiin syömässä cashewkanaa kahdella ja puolella eurolla ja koska oltiin herätty niin aikaisin niin mentiin huoneeseen ja alettiin nukkumaan J. Reilu tunti ehdittiin nukkua, kun alkoi porukkaa tulla huoneeseen. Puoli viis meillä oli kokoontuminen hotellin respassa. Siitä käveltiin rautatieasemalle. Meillä on ihan liikaa tavaraa mukana L. Rinkka painaa valtavasti sit mulla on kaksi käsilaukkua ja läppäri L. Päätin, että nyt rinkka tyhjenee ja toinen laukku myös ja se täytyy laittaa rinkkaan. Asemalle kesti noin kolme minuuttia kävellä onneksi. Siellä me etsittiin paikka minne laitettiin kaikkien laukut keskelle ja me ympärille istumaan. Siinä käytiin sit ostamassa junaan syötävää, koska junasta ei kannata ostaa. Aika huonosti oli mitään mitä voisi ostaa, joten piti päätyä sipislinjalle.  Mulla oli myös kahvikiintiö huonona, joten kaupasta pystyi ostaa kuumaa vettä ja olen ostanut capuccino pusseja, koska kahvi on välillä niin pahaa, joten sellasen sekoitin kuppiin ja maistui ihanalle siinä rautatieaseman lattialla.

Juna on mielenkiintoinen. ei ole erikseen makuuvaunuja vaan aina kahden hengen paikkoja. toinen nukkuu ylhäällä ja toinen alhaalla ja kun haluaa alkaa nukkumaan tulee konnari sijaamaan vuoteen ihan lakanoita myöten :D. Sitten laitetaan verhot eteen niin nukkuminen onnistuu. Ei ole myöskään erikseen mitään miesten tai naisten osastoja vaan ihan ollaan täällä sekaisin. Luulen, että ens yönä jätän yökkärit rinkkaan :D Junassa ei ollut myöskään ravintolavaunua erikseen, vaan käytävällä kulki henkilökuntaa myyden pilkottuja hedelmiä, oli menulista josta olisi voinut tilata ruokaa, juomia kuljetettiin jäillä täytetyssä 25 litran sangossa. Mä muuten pääsin testaamaan kyykkyvessankin J. Toinen vessa olisi ollut perinteinen, mutta ulli meni siihen eikä me tiedetty, että toinen on lattiassa oleva reikä. Meinas olla pieniä vaikeuksia saada asiaa toimitettua, mutta kyllä se sit onnistu J. Ei ole koskaan ennen tullut vastaan, vaikka niin paljon oon reissannut :D.

Meidän piti olla perillä puol kasi aamulla, mutta oltiin joskus vartin yli kasi. Junakyyti oli muuten ihan samanlaista, kuin Suomessa ennen valtavaa heilumista ja tärinää koko ajan, mutta mä nukuin niin hyvin, että yks meidän porukasta oli viereisellä petillä alkanut oksentamaan niin en ole tiennyt siitä mitään.  Juna kulki hienojen maisemien ohi, kuten riisipeltojen. Nyt on juuri riisin sadonkorjuu menossa. Riisit kasvaa vihreää noin 15 senttistä heinää, joka kerätään ja viedään johonkin tehtaaseen, jossa riisi erotetaan siitä. Se on kuulemma sellasen kodan sisällä.

Päivä ei alkanut mitenkään parhaiten.  Ensinnäkin vesisade, sitten kun päästiin hotellille ei saatu vielä huoneita vaan kaikkien kamat vietiin yhteen tilaan L. Oltiin siis vielä ilman aamupalaa samoilla vaatteilla joilla oltiin nukuttu ja meille sanottiin, että aamupalan jälkeen lähdetään jo eka retkelle. Osa lähti aamupalalle jonnekin muualle, mutta me jäätiin meidän hotellille, koska vettä tuli kaatamalla. Aamupala oli ok. Siinä oli monta eri vaihtoehtoa, joten saatiin hyvin valittua itselle mitä syödään. Sain myös kuumaa vettä, joten sain juoda cappuccinoa aamukahvillakin J. Oon niin onnellinen niistä. Se on niin hyvä keksintö. Aluksi tarjoilija poika ei vaan ymmärtänyt mitä mä haluan ja toi vesipullon, mutta sit saatiin ymmärtämään, että kuumaa keitettyä vettä J. No olo oli jo parempi tämän jälkeen, mutta haluttiin tosiaan saada vaihtaa vaatteita. Me naiset päästiin sit käymään yhdessä huoneessa jossa saatiin vaihtaa vaatteita.

Lähdettiin sit elefanttiratsastukseen. Sinne oli noin tunnin ajomatka. Opas jäi nukkumaan hotellille. Kokemus elefantin selässä oli mahtava, vaikka selkään pääsy ei ollut taaskaan helppoa, koska piti astua eka fantin selän päälle ja tuntu, että siihen sattuu ei pysty J. Se mikä selvis matkalla, että fantit on tosi itsepäisiä. Ne meni välillä minne sattuu tai lopetti kävelemisen yms. Me ostettiin lähtiessä banaania, jota Ulli sit syötti, koska fantti pysähty ja työnsi kärsänsä taakse ja odotti, että saa banskun ja vasta sit jatko matkaa. Yhden pariskunnan elefantti päätti alkaa syömään oksia, joten se vaan seisoskeli pusikossa ja söi, eikä sitä saatu sieltä pois. Perheen kolme lasta oli saman elefantin kyydissä ja niiden elefantti yritti ehkä jotain oikopolkua, vaikka sellaista ei ollut mistä hän yritti mennä :D. Taas sitä ei meinattu millään saada sieltä pois. Banaanin osto paikka oli matkalla siellä metsässä ja meidän elefantti lisäsi yhtäkkiä vauhtia ja ohitti muita niin johtui siitä, että tiesi siellä olevan banaaneja. No ostettiin toinen pussi, jonka mä syötin J. Matkalla oli vielä kolmas banaanikoju, josta ei tiedetty, mutta ihmeteltiin, kun meidän elefantti poikkesi yhtäkkiä kulkuväylältä niin hän meni banaanikojulle  :D. No ei ostettu enää hänelle banaaneja, niin hän sit lähti sieltä kävelemään eteenpäin J.  Elefantin selästä oli myös vaikea päästä pois, koska oli vaan sellanen korkea tasanne ja siihen piti sit vaan nousta siitä selästä. Vanha nainen oli auttamassa. Riippui elefantista kuinka lähelle tasannetta hän halusi mennä. Jotku joutu tosi kaukaa yrittää päästä, koska elefantti ei vaan suostunut siirtymään lähemmäksi.

Seuraavana oli koskenlaskua bambulautoilla. Me ei tiedetty, että olisi tarvittu vaihtovaatteet, joten takasin tulomatkan oli meillä märät vaatteet päällä :D. Enkun ope oli ainut jolla oli vaihtovaatteet. No kokemus oli silti mahtava. Mulla oli kamera mukana, ja se meinas kastua, kun se oli mulla aluksi housujen taskussa, enkä saanut sitä millään sieltä pois. Kuviakin sain muutaman loppumatkasta, kun oli vähän tyynempää, mutta ihan valtavia koskipaikkoja oli, ja me istuttiin bambujen päällä, joten oltiin vyötäröön asti märkinä :D. Vesi ei ollut mitään ihanaa kirkasta vaan kauheaa ruskeaa, mutta yllättävän lämmintä. Ei ehditty syödä, kun lähdettiin takas hotellille. Oltiin hotellilla kymmenen yli kolme ja sit seuraava lähtö katsomaan taas buddha-temppeliä oli vartin yli neljä.  No me sanottiin aluks, ettei lähetä sinne, että halutaan syödä kunnolla, mutta opas sano, et voi tilata huonepalvelusta. No ei tilattu, mutta mentiin nopeesti hotellin ravintolaan syömään riisinuudelia, joka maistui navetalle :D. No se jäi lautaselle. SIt lähettiin taas matkaan. Matka kesti 55 minuuttia tietä ylöspäin ja vettä tuli taivaan täydeltä. No perillä oli sadetakin myyjiä. 2,50 euroa kolme takkia. Ei olisi ilman pärjännyt, koska vesisade oli ihan mieletön ja oltiin koko ajan ulkona. Temppelialue oli hieno, koska kaikki oli kultaa, mutta ei otettu kameraa laukusta, koska vettä tuli niin valtavasti, ettei haluttu sitä kastella. Ja meillä on jo yhdestä temppelistä kuvia. Melkein harmitti, että lähdettiin sinne. Oltais saatu rauhassa käydä syömässä ja nauttia olosta. Tämmönen tiukka aikataulu ei oikein sovi meille. Ollaan totuttu jo sellaseen hakunamatata- ajatteluun eli ei kiirettä :D.  No sit tultiin takasin ja sade oli vähän tauonnut niin maisemat oli huikeat J.  Käytiin nopeesti hotellilla ja lähdettiin syömään. Perhe ei lähtenyt, koska luulen, että ne on tarkkoja teiniensä nukkumisesta. Niitten nuorin on tyttö ja hän on 14-vuotias. Menee kasille, mutta me luultiin Ullin kanssa, että hän menee vitoselle tai kutoselle , sen verran on lapsellinen J. Tosi sulonen tyttö.

Oli pakko kaivaa kamera esiin, kun munkilla oli tatska :).

Ruokapaikka oli hyvä. Se oli alue, johon ostettiin lippuja jollain haluamalla summalla. Sit oli rivissä eri ruokakojuja, josta sai valita itse mitä syö ja annettiin vaan lippuja sitten sen edestä mitä makso. Liput oli 5, 10 ja 20 bahtia arvosia. Tollasessa paikassa löytyy varmasti jokaiselle syötävää. Tuo olisi Suomessakin aika mahtava idea. Yksi käsittelisi vaan rahaa ja silti jokainen saisi sen verran mitä on ollut asiakkaitakin. Ruuan jälkeen käytiin vähän kiertelemässä liikkeitä tai myyjiä, mutta ei ostettu mitään. Otettiin tuk tuk, joka oli tosi halpa ja matka oli sama kuin mitä monesti Bangokissa ja siellä ollaan maksettu puolet tai jopa kaks kertaa enemmän. Nyt on reissun kolmas aamu ja Ulli on huonovointinen. Mä kirjottelen tätä blogia ja Ulli nukkuu. Lähdetään yhdeltä seuraavaa paikkaa kohti. Meille myös selvisi, että joka toinen tai kolmas päivä ollaan paikassa missä on netti, mutta aina ei välttämättä ehditä blogia päivittää, koska meillä on tosi kireä aikataulu koko ajan L.