Viikko takana Mulwalassa

Meillä on viikko takana elämää täällä Mulwalassa. Viikko on ollut niin mukava, ja mennyt liian nopeasti. Meidän päivät on ollut pitkälle samanlaisia. Sovittiin jo tänne tullessa, ettei oteta mitään huolta käymisistä ja näkemisistä. No tää on tosiaan niin pikkupaikka, että kaiken täällä ehtii nähdä lenkkipolun varrella. Tää on myös niin syrjässä, ettei täältä lähdetä käymään missään ilman autoa, joten tää on ollut meille taas ihana rentotutumisen paikka.

Meidän päivät on koostunut tosi pitkälle saman kaavan mukaan. Mä oon herännyt aamulla eka ja touhuillut mitä oon halunnut ennen Ullin heräämistä. Kaikki Ullin tuntevat tietää, että kannattaa antaa Ullin nukkua eikä häiritä häntä :D. Oon istunut partsilla auringossa tai oon tehnyt koulutehtäviä tai ollut netissä :D. Ullin heräämisen jälkeen ollaan vaan oleskeltu pesty pyykkiä ei mitään ihmeellistä eli aika helppoa on ollut. Sitten ollaan syöty lounas ja vähän aikaa annettua laskeutua. Sitten ollaan lähdetty lenkille. Yhtenä päivänä kyllä meillä oli sellanen lenkkipäivä, että eka aamupäivästä käytiin parin kilsan kävely sit  mentiin uimaan ja ennen dinneriä käytiin vielä viiden kilsan kävely. Se oli ihan kiva juttu. Lenkin jälkeen ollaan venytelty ja syöty dinneri.

Kuitenkin ajateltiin, että olisi kiva, jos olisi joku reitti, jota voitaisiin ns. kiertää. Tää on niin pieni paikka, että aluks näytti ettei oo oikein mitään sellasta reittiä, mut sit löydettiin kartasta sellanen reitti, että kävellään yhden sillan yli Yarrawongaan ja sieltä kierretään ja tullaan toista siltaa takas Mulwalaan. Tää on jotain kahdeksan kilsaa, joten tätä ollaan pääosin kävelty. Yhtenä päivänä tehtiin vähän lyhempi eli jotain viisi kilsaa. Löydettiin sellanen oikasu tuolta meidän reitiltä, mutta koska lenkki oli niin lyhyt tehtiin me kuminauhajumppa lenkin päätteeks.

Lenkkipolun maisemia

Meillä on ollut kamera mukana lenkillä ja ollaan saatu hienoja kuvia. Täällä reissussa ollaan jotenki alettu nähdä luonto ihan eri silmin ja toivon, että se jatkuu mulla vielä Suomeen palattuakin. Haluaisin, että Suomessakin mä lähden luontoon nauttimaan sen rauhasta. Ollaan me Ullin ja Saaran kanssa kyllä monesti käyty nuuksiossa päiväkahvilla keväisin ja kesäisin ja se on ollut aika mukavaa :D. Kaunis ilma ja kahvia ja jätskiä mukana :D. Se mikä on ollut hauskaa kun ollaan kävelty niin autoilijat piippailee ja nostaa kättä :D. Yhtenäkin pvänä takaa tlui auto joka piippas ihan täysillä ja pitkään. Ulli oli varma, että hän on edessä niin siinähän  oli auto täynnä nuoria miehiä, jotka meille sitten huuteli ja huiskutteli. :D, :D.

Yhtenä päivänä, kun oltiin lenkillä niin sillalla oli pelikaani ja sellasia mustia lintuja, no silloin meillä ei ollut kameraa mukana. Ajateltiin, että saadaan varmasti kuvia muina päivinä. No mustat linnut on ollut aina paikalla, mutta pelikaania ei ole näkynyt. No sitten yhtenä päivänä meillä oli kamera mukana niin Ulli huomas yhtäkkiä matkan varrella kilpikonnan. Aika jännää oli nähdä se vaan siellä matkan varrella. Se oli selvästi vaan eksynyt reitiltä, koska reppana kökötti auringonpaisteessa kaukana vedestä. Me ei sitä voitu auttaa, koska reitti mitä kuljetaan on tosi pitkälle aidattu, joten ei päästy aidan toiselle puolelle konnan luokse.

Säät on ollut täällä alkuviikosta ihan täydelliset. Lämmintä on ollut 25-38 välillä kellon ajasta riippuen. Ei olla voitu lähteä aina lenkille ennen auringonlaskua, koska on ollut niin kuuma. Yhtenä päivänä oli vähän sellasta sateen tuntoista ja oltiin varmoja, että kohta alkaa vettä tulemaan. Silti vähän ajan päästä aurinko paistoi täydeltä terältä, joten lenkille lähdettiin. Alkumatkasta oli oikein mukava auringonpaiste. Sitten alkoi vähän tulemaan pilviä. Me oltiin kuitenkin nähty yhtenä päivänä paljon kakaduja yhden leirintäalueen lähellä, joten tarkoitus oli nähdä taas ja saada niistä kuvia. No aluksi näytti, ettei niitä ole lainkaan, mutta sitten alkoi kuulumaan ja näkymäänkin. (Kauniilla linnulla on niin ruma ääni, että sitä ei voi olla kuulematta eikä se kuullosta yhtään kauniilta).  No Ulli keskittyi videoimaan ja kuvaamaan ja mä vaan nautin niiden katselusta. Taivaalle, kun katsoi näkyi meidän takana mustat pilvet ja edessä oli ihan sininen taivas. Meillä ei ollut mitään kiirettä jatkaa eteenpäin, koska ei millään malttanut lopettaa kuvaamisia, koska koko ajan tapahtui jotain, mistä piti saada kuvaa tai videoo. No sitten piti matkaa jatkaa silti. Päästiin jonki matkaa eteenpäin niin pysähdyttiin kuvaamaan sorsia. No sitten päästiin jo aika pitkälle, kun nähtiin upean näkönen puu, jossa oli vain oksat ja siinä upeita valkoisia kakaduja ja siinä ympärillä olevissa puissa myös. Osa lenteli taivaalla ja osa istuskeli puussa. Huomattiin, kyllä, että takana satoi vettä, mutta meillä oli tärkeä homma menossa, kun saatiin niin hyviä kuvia, ettei siinä ehtinyt sateita miettiä :D. Aikamme kuvattua ajateltiin, että varmaan pakko jatkaa matkaa, koska sade näytti niin uhkaavalta ja ukkonen jyrisi ja salamat räiskyi. Se oli myös hienon näköstä. Lähdettiin kävelemään ja huomattiin, että joka puolelle, kun katsotaan niin sataa vettä, mutta meidän kohdalla ei satanut :D. Se oli aika jännä tunne, mutta sitten ne taivaan portit aukes meidänki kohdalla ja täysiä juostiin puun alle, ettei ihan kokonaan kastuttais. En tiedä oliko hyvä vai huono ajatus seistä ukkosella puun alla, mutta hengissä ainakin ollaan, joten ei se välttämättä ollut huono ajatus, koska myöskin selvittiin lähes kuivina siltä kuurolta. Sade oli lyhytaikanen ja jatkettiin matkaa. Meidän piti käydä matkalla kaupassa, joten laskettiin, että ehditään sinne ja voidaan olla pahin sade siellä jos alkaa satamaan kovasti. (Kauppa on meidän kävelyreitin varrella) No kun lähdettiin kaupasta ei satanut, mutta sitten meinas sellasta pikku ripsutusta tulla, mutta ei mitään sellasta, että kastutaan kokonaan. Kauppaan on meiltä matkaa reilu pari kilsaa. Loppumatkasta alkoi vähän koveneen, mutta ehdittiin juuri perille, kun alkoi vettä tulla ihan taivaan täydeltä. Eli selvittiin kastumiselta vaikka sadetta uhmattiinki, mutta olis niin harmittanut jos olis kiirehditty ja jäänyt kuvat linnuista ottamatta.

Matkalla nähtiin myös tämä Kookaburra

Vesisade oli tosi kovaa, just kun olin saanut ruuan valmiiksi niin meni sähköt L. Täytyi syödä siis pimeässä. Me ollaan taas alotettu sellasta dieetin tynkää, joten sovittiin, että ostetaan jätskiä, koska nyt sitä ei sitten taas ostella. Ostin sellasen yli litran paketin ja sovittiin, että loput laitetaan altaaseen mitä ei syödä. Miettikää, että sellasta mä teen :D. Sitä ei olisi voinut vaan jättää pakasteeseen, koska en voi luottaa jätskin kohdalla itseeni :D. Ei siis ollut kivaa syödä jätskiä pimeässä, mutta pakkohan se oli, koska ei voinut tietää milloin sähköt tulee takas. Sähköt tuli parin tunnin päästä ja sen jälkeen pääsin nauttimaan jätskistä ihan valoisassa ja se oli niin hyvää. Ulli söi sitä kerran ja mä ehkä neljä kertaa :D, mutta silti sitä jäi vielä pois laitettavaksi.

Vettä tuli koko yön. Välillä tuli enemmän kuin taivaasta mahtui. Olin varma, että taivaan kannet hajoaa, koska vettä tuli oikeesti niin valtavasti. Mä en millään saanut unta ja katsoin kelloa vielä 4.58, ja olin varmaan just nukahtanut, kun Ulli tulee oven taakse kyseleen, että mikähän tuo ääni on. Aluks en edes tajunnut mitä se tarkoittaa. Sitten kuulin palokunnan äänen, mutta se olikin joku palokello. Alettiin etsimään, että mistähän se kuuluu. Se kuului meidän vieressä olevalta kasinolta. Kesti vielä kauan ennen kuin palokunta tuli vilkut päällä paikalle, mutta ei siellä paloa ollut. Varmaan salama oli iskenyt sähkökeskukseen ja palokello alkoi soimaan. Kesti vielä tovin ennen kuin kello saatiin hiljaseksi. Kyllä tuli mieleen, että jos olis ollut oikea tulipalo niin olis kyllä aika pitkälle palaa, ennen kuin sitä olis päästy sammuttamaan.

Me ollaan syöty täällä ollessa kanaa, lihaa ja erilaisia kasviksia ja salaatteja ja totta kai fetaa ja halloumia. Paljon ollaan syöty keitettyä parsaa ja porkkanaa ja sipulia paistettuna. No tuosta dieetistä. Kaikki, jotka mua tuntee tietää, että mun elämä on ollut yhtä dieettiä ja painonhallintaa. Aina pitää olla jollakin dieetillä ja miettiä mitä syö. Olen muutaman vuoden ollut vähähiilarisella ja se on mulle hyvä ruokavalio. Sillä saan pysymään painoni kurissa, mutta en ole sillä kauheasti laihtunut, mutta en myöskään lihonut. Tottakai on noita parin, kolmen kilon heittoja aina tilanteen mukaan. No nyt halutaan saada muutama kilo pois ja Ulli ehkä vähän enemmän (Ullilla on vähän erikoisia tavoitteita laihtumisessa, Lucky Luke on varjoaan nopeampi, mutta Ullilla on tavoitteena laihtua varjoaan laihemmaksi :D; :D :D), ja luettiin netistä tästä dieetistä, joka kuulosti aika helpolta meille. Se on muuten vähähiilarisen tyyppinen, mutta myös kaikki rasva pois Ei ihan kokonaan, koska tiedän jo, että sitä pitää käyttää, mutta öljyä ruuanvalmistuksessa. (meille on ehkä pahinta tuo juustosta luopuminen) Meillä on viiden päivän protskukuuri, eli syödään vaan protskua (kanaa, kanamunia, raejuustoa ja maustamatonta jugurttia pääosin), mutta saa syödä niin, että on vatsa täynnä. Ei tarvi olla nälissään. Protsku on myös täyttävämpää, joten ei ole ollut edes mikään nälkä. Tänään on kolmas protsku päivä menossa ja olo on ollut hyvä, vaikka ollaan käyty myös lenkillä. Viiden pvän jälkeen aloitetaan sellanen, että joka toinen pvä protskua ja joka toinen pvä protskua,  kasviksia ja salaattia (eli meidän normaali ruokavalio). Tätä niin kauan, että ollaan tyytyväisiä ja sitten kuusi salaatti- protsku päivää ja seitsemäntenä saa syödä mitä haluaa. Sitten loppuelämä kuus normaalia ruoka päivää ja kerran viikossa protskupäivä. Että tämmöstä. Tiedän jo, että jonku mielestä tyhmää, mutta sellasia me ollaan. Tyhmiä tai ei, mutta minkäs teet, kun painonhallinta ei ole helppoa. Tää vuosi on meille myös henkilökohtaisen hyvinvoinnin vuosi, joten kaikki on luvallista. Testailla dieettejä ja kävellä paljon ja syödä välillä jätskiä :D. Jouluna ostan muuten niin paljon jätskiä, etten jaksa edes syödä :D, :D.

Tänään, kun me oltiin taas kahdeksan kilsan lenkillä niin puussa oli lintu, joka lauloi ja sen pyrstö liikkui jännästi samaan tahtiin niin Ulli sanoi, että kun tuo lintu vääkkyy niin sen pyrstö liikkuu samaan tahtiin :D, :D arvakkaa naurattiko? Täällä linnutkaan ei laula vaan ne vääkkyy. Jatkossa me kuunnellaankin vain lintujen vääkkymistä. No kieltämättä tällä kyseisellä linnulla ei ollut laulu ääntä lainkaan vaan se kuulosti ehkä enemmän raakkumiselta, mutta luulen, että Ulli ajatteli, että vääkkyminen on sellanen pehmeämpi versio raakkumisesta :D, :D, :D.

Yhtenä aamuna, kun heräsin huomasin, että mun tyynyllä oli nukkunut myös joku muu :D, :D

Näin hieno auringonlasku näkyi parvekkeeltä

Canberrasta Mulwalaan

 Me oltiin varattu Canberrasta aika läheltä lentokenttää ja noin neljän kilsan päässä keskustasta huone. Taas oli sellanen motellin tyyppinen, vaikka se muka oli hotelli. Siinä oli parisänky ja kerrossänky, eli neljälle paikat, sit vessa-kylppäri (mä nukuin alasaängyssä ja Ulli parisängyssä). 

Ruuanlaitto mahdollisuutta ei ollut, mutta jääkaappi oli, joten saatiin aamupala onneks syödä siellä. Matkalla kentältä hotellille mulla tuli ihan Malesia mieleen. Maisemat oli ihan samanlaiset. Toivomus oli,että muuta ei oo samaa, kuin maisemat :D. sen verran Malesiasta on vieläkin puistattava olo. Me oltiin hotellilla perillä vähän ennen neljää, joten kaikki paikat oli aika pian sulkeutumassa. Kauppaan kuitenkin haluttiin päästä, että aamuksi olisi syötävää. Hotellilla ei ollut kaupungin karttaa, joten piti pärjätä ilman. Siellä neuvottiin suunnilleen miten kauppaan päästään. Me osattiin sinne, mutta hieman pitemmän kautta, koska käveltiin vähän väärään :D. Kysyttiin sit tietä ystävällisen näköiseltä naiselta, joka kertoi, että noin kymmenen minsaa vielä kestää kävellä kaupalle. Meillä oli taas jo kova nälkä, koska aamupalalla oltiin liikenteessä. No ei ollut oikein ruokapaikkoja, joten yllättäen päädyttiin mäkkäriin L. Ollaan liian usein käyty siellä, mutta pakko jotain syödä. Kaupasta lähdettiin sitten takasin reittiä, mitä olisi pitänyt alun pitäenkin kulkea. Sää oli lämmin, mutta ei paahtava, koska kello oli jo niin paljon, että oli auringonlaskun aika.

 Matkalla linnut lauloi ihan valtavasti j yhdellä linnulla oli ihan uskomaton ääni. Se oli kuin jotain kaunista helinää. Aika lähellä kauppaa me nähtiin puussa valkoinen Barrakuda ja kohta siihen lensi toinen. Ollaan todella paljon toivottu, että nähtäis sellanen luonnossa ja nähtiin. Saatiin ihania kuvia, kun linnut keskittyi syömiseen eikä yhtään pelästynyt meitä.

Ajateltiin, että jos muuten ei ole ok paikka niin ollaan ainakin yksi toive saatu Canberrassa toteutumaan. Linnut ei vielä loppunut tähän. Nähtiin matkalla vielä kahdet eri papukaijat, jotka myös oli syömässä. Tuntuu niin uskomattomalta nähdä luonnossa papukaijoja, joita Suomessa on vain eläinkaupoissa eikä aina edes siellä.

 Oltiin hotellilla perillä juuri, kun aurinko oli laskemassa, joten saatiin jälleen kerran kuvia auringonlaskusta.

 Hotellilla oli nettimahdollisuus. Siinä oli 100 gigaa ilmaista, joka meni aika nopeesti, mutta sitten sai ostaa lisäaikaa, joka oli suhteessa halpaa. 500 gigaa oli kymmenen dollaria. Eli illalla voitiin käydä netissä, mutta kuvia ei voinut latailla, koska silloin menee tuo gigamäärä tosi nopeesti. Me ollaan kyllä nykyään kehitelty erilaisia systeemejä, jolla saadaan kuvan tallennussessio mahdollisimman toimivaksi ja vähän aikaa vieväksi. Täällä Ausseissa, kun on oppinut, että nettiaika on todella kortilla. Kolmen viikon päästä siirrytään Uuteen-Seelantiin autoilemaan ja camppailemaan niin saattaa olla, että on todellakin kuukauden tauko netteilyssä.  Mäccärissähän on netin käyttö ilmasta joka paikassa. Tiedoksi, jos joku ei sitä ole tiennyt.

Seuraavana aamuna herättiin tosi myöhään. Jotenki väsytti niin paljon. Siivoojat oli jo kasin aikaan oven takana siivouksen merkeissä ja naapuri huoneessa alotettiin poraus, ennen kasia L. Silti me nukuttiin, vaikka välillä heräillen, mutta aina välillä mä nukahdin. Nousin kymmeneltä suihkuun. Illalla huomattiin myös, että hotellilta löytyi asiakaspesula ja käytiin se jo illalla katsastamassa. Tuntu aika siisitiltä saada pestä ihan itse omat pyykit :D. (Ajatelkaa, että tollaset kotona olevat itsestäänselvyydet on juhlaa täällä reissulla. Kiva, kun saa pestä itse vaatteet ja tehdä ruokaa :D) Eli aamupalan jälkeen suunnattiin pesulaan. Sovittiin, että kaks eriväristä koneellista eli vaaleat ja tummat ja yksi kuivausrumpusessio. Koneellinen makso 3 dollaria, eli kaikkiaan tuli maksamaan 9 dollaria. Vaalea koneellinen oli pääosin minun vaalenapunaisia ja pinkkejä vaatteita. Laitettiin joitakin tummien sekaan, koska ajattelin, että ei niin tarkkaa vaikka värjääntyis. Meillä oli vaaleissa muutamat valkoset pikkarit ja Ullin valkoset housut. Siellä pesulassa oli siis kaksi konetta, joten saatiin kaikki pyykit samaan aikaan pyörimään. Pesu kesti 45 minuuttia. Kone ei ollut samanlainen kuin meillä Suomessa vaan se täytettiin päältä sellasen rummun ympärille tasapainoon vaatteet ja pulveri laitettiin ensimmäisenä sinne pohjalle. Käynnistys ohjeet oli kuitenkin myös selvät niin osattiin koneet laittaa pyörimään. Kun koneet oli pyörinyt loppuun niin mentiin niitä rumpuun laittamaan ja arvatkaa mitä :D, :D? Ullilla oli uudet pinkit housut :D. Niin Ullin väriset, että :D. No Ulli sai rinkkaa kevyemmäks, koska halusi niistä luopua.

Pyykkisession loputtua me lähdettiin keskustaan. Meidän hotellin edestä meni bussi, suoraan keskustaan ja se oli vielä päättäri niin ei olisi voitu mennä väärään :D. Aika kivaa, kun pääsi siitä vähän niinkö ovelta ovelle kuljetuksella. Canberran keskusta ei ollut mikään erityisen iso, joten sielläkin liikkuminen onnistui ihan helposti.

 No päivä oli keskiviikko, joka tarkoitti, että kaupat menee 5.00-5.30 pm kiinni. Me oltiin perillä joskus kahden jälkeen. Me käytiin kiertelemässä kauppakeskuksessa ja ostettiin retkeilykaupasta sellaiset juomapullojen pidikkeet tai sellaset, jotka voi laittaa roikkumaan vaikka laukkuun ja ne tulee siinä hyvin mukana. Ne makso 1.99 ja niiden normaalihinta oli 19,99 eli ihan kunnon alennus. Ostettiin myös pyyhkeet, jotka kuivuu nopeesti, koska nekin on jäänyt matkanvarrella ja kohta niitä tarvitaan. Ne oli sellaset aika pienet, mutta makso 2.99 ja normaalisti oli jotain 30,00 kieppeillä. Me yritettiin etsiä turisti-infoa, jotta olisi saatu jotain karttaa ja tietoa, että miten päästään perjantaina menemään Mulwalaan, mutta ei löydetty ja kaupat alkoi sulkea ovia jo puol viisi. No meillä oli jo nälkä, joten mentiin Nandosiin (meksikolaiseen) syömään ja otettiin kanaa ruuaks. Canberrassa oli niin kylmä, ettei tarettu siellä ulkona yhtään kulkea, joten päätettiin lähteä hotellille. Illalla oltiin kumpikin vähän aikaa netissä ja alettiin nukkumaan.

Torstaina mulla oli kello soittamassa kymmeneltä, mutta Ullille tuli viesti hiukan ennen kymmentä. No mä nousin ylös pari minuuttia ennen kymmenen ja Ulli kysyi, että mitä kello on? No mä että kymmenen niin Ulli sanoi, että sille tuli Telstralta viesti, jossa kerrottiin, että kello on vähän vaille ykstoista :D. Mun puhelin ei ollut vaihtanut kellonaikaa automaattisesti ja me oltiin hyvin selviydytty kaksi pvää väärällä kellon ajalla, mutta onneks selvis, koska oltais myöhästytty perjantain lähdöstä :D. Selvisi myös, että kaupat ei sulkeutunut edellispäivänä puol viis vaan puol kuus :D. No vähän oli sellanen kiireinen olo, kun kello oli tuntia enemmän, mutta silti päästiin keskustaan ja tiedettiin, että kaupat on torstaisin ysiin illalla auki. Ekana meidän piti päästä turisti-infoon. Ulli kattoi netistä, että se on kaupungin toisella laidalla. Respasta sanottiin, että sinne pääsee vaan taksilla. No päätettiin, että mennään silti bussilla keskustaan ja selvitetään siellä, että meniskö busseja sinne, koska tuntuu ihmeelliseltä, ettei toiselle puolelle kaupunkia pääsis bussilla lainkaan. Keskustassa oli sellanen infotaulu jossa oli kartta bussireiteistä ja aikataulut, mutta mitään ei löytynyt paperiversiona. Saatiin kuitenkin selville, että sinne menee useampikin bussi ja yksi lähtee vajaan varttitunnin päästä. No me ollaan niin opittu kyselemään kuskilta, että Ulli näytti ekana lapusta minne ollaan menossa. kuski oli sitä mieltä, ettei siellä ole infoa. No hän käski odottaa ja tarkisti asian puhelimella netistä :D. Sitten hän päästi meidät samalla lipulla jatkamaan millä tultiin hotellilta, vaikka ne oli eri linjan liput eikä olisi kuulunut päästää :D. Me seurattiin itse kylttejä ja huomattiin infon kyltti, mutta pysäkki oli aika paljon sen ohi. No kysästiin pysäkillä olevalta tytöltä ja hän neuvoi, että pitää palata vähän taaksepäin. Taas ihmeteltiin, sitä kun nuo infot on niin syrjässä ja ne on kuitenkin turisteille tarkoitettu. No kävelymatka ei silti pysäkiltä ollut pitkä. Me oltiin illalla jo katsottu netistä miten Mulwalaan päästään. (Tuo muuten lausutaan vähän niinkö Malwala ja jos sanot, että Mulwala niin kukaan ei ymmärrä :D sit Sunshine Coastilla oli paikka joka kirjoitettiin, että Maroccohydore ja se lausuttiin, että Maritsadoor, ei aina oikein osaa suoraa nimestä päätellä miten kuuluu lausua :D.) Mulwala on niin syrjässä, että aluksi näytti, että kulkee vaan kolmesti viikossa julkiset, eli ti, to ja la ja meillä piti päästä pe. No sitten löytyi netistä kaksi vaihtoehtoa toinen lähti 9.45 canberran keskustasta eka bussi, sit juna ja sit bussi ja viimenen bussi lähti 8.45 jostain pikkukylästä ja juna oli siellä puol viis. Toinen vaihtoehto oli suora bussi pikkukylään Canberrasta 14.00 ja on perillä 18 minuuttia ennen viimesen bussin lähtöä ja matkaa kilsan verran kävelyä asemalle josta bussi lähti. 

No infossa meitä oli vastassa ystävällinen mies, joka selvitti meille kaikki matkajärjestelyt ja soitti puhelut. Ei uskallettu ottaa riskiä vaan päätettiin lähteä aikasemmalla bussilla, ettei vaan jäädä siitä viimesestä bussista rinkkoinemme johonkin pikkukylään. Palvelu oli taas mahtavaa. Sit kysyttiin mieheltä, etät missähän meidän kantsis Canberrassa käydä, kun aikaa on minimaalisesti. Hän neuvoi meille yllättäen puiston, jossa on upeitä ruusuja. SIt hän kävi takahuoneessa ja sanoi, että saadaan opas. No mäkin luulin, että tyttö tulee neuvomaan meille miten on järkevintä kävellä puistoon niin hänhän kävi asiasta tähden meidät sinne autolla viemässä keksen työpäivän, että me varmasti ehditään sinne :D. Miettikää mitä palvelua. Me tarjottiin hänelle rahaa niin hän sanoi, ettei ole taksi, mutta he halusivat auttaa meitä ettei meidän aika mene kävelemiseen :D. Siellä oli ihana pikkukahvila, jossa juotiin kahvit, mutta kaikki gluteeniton oli jo loppunut niin sovittiin, että mennään keskustaan sit syömään jotain. Puistoja oli kaksi kahden puolen tietä. Toinen oli aika pieni ja pienellä alueella, mutta ruusut oli upeita vaikka ei mun favoreita olekaan. Toinen puisto oli täynnä isoja erivärisiä ruusupensaita ja ne näytti hienoilta todella.

Aikamme kuvattiin ja sit lähdettiin kävelemään takas kaupunkiin. Sinne oli matkaa parikilsaa. Aamulla oli tosi kylmä ja tuulinen ilma, joten mäkin olin pukeutunut kylmyyttä vastaan :D. Ullilla ei ole koskaan ihan niin paljon vaatetta päällä ja mukana mitä mulla. Yhtäkkiä aurinko alkoi paistaa ja lämmittää niin, että piti vähentää villatakki pois. Mulla oli kyllä alla vielä pitkähianen pusero, joten sitä ei voinut riisua J. Sitten totta kai pitkät legginsit, :D. Matka kaupunkiin oli jotain pari kilsaa. Oli oikein mukava kävellä se kauniissa auringon paisteessa. Mulla ei silti ollut liian kuuma.

Keskustassa käytiin syömässä kebabia ja isot jätskit, koska nyt oli niin lämmintä, että pystyi jätskin ostaa. Mulla oli niin iso ja kylmä se jätski, että miettikää??? Jätin osan syömättä. Jotenki huolestuttaa tää mun elämä. Herään ihmisten aikoihin ja jätän jätskiä syömättä mihin tämäkin oikein johtaa??? Meillä ei ollut ollenkaan shoppailufiilis (Siis eka kerran reissussa ei ollut edes shoppailufiilistä?), joten päätettiin lähteä hotellille pakkaamaan rinkka järkevästi ja käyttämään loppunettiaika skypettämällä äitille ja isälle. 

Näin hienoja tuoleja oli ruokapaikassa. Valkoset voisin ottaa itselleni.

Samalla katottiin, että monelta aamulla lähtee bussi keskustaan, ettei myöhästytä seuraavasta. Se lähti 8.24 Meillä oli nettiaikaa niin paljon, että ehdittiin puoli tuntia skypettää ennen kuin puhelu katkes.

Aamulla heräsin seiskalta suhikuun ja oltiin lähtövalmiina ennen kasia. Käytiin respassa ulos tsekkaamassa ja jäätiin odoteleen siihen aulaan bussia. Saatiin odottaa sitä puoli tuntia, koska ollaan vähän hätähousuja :D.

Nämä ihanat tuolit oli hotellin aulassa. Tän valkoisen haluaisin ja melkein ostin sen viime kecäänä, mutta oli myyty loppuun Vepsäläiseltä :(.

Onneks meidän pysäkki on aika kaukana keskustasta niin bussissa oli vasta muutama matkustaja, koska meidän oli pakko vallata rinkkojen kanssa kaksi penkkiä, koska täällä bussit on niin pieniä, ettei sinne mahdu kuin just ja just ihmiset ja sekin on välillä tiukassa. Ei mahdu lastenrattaita, eikä kaksi lihavaa mahdu vierekkäin penkille, koska ne on niin kapeat (sikshän mekin tarvittiin yhteensä kaksi penkkiä, että ollaan niin lihavia :D). Meidän kanssa on välillä ollut bussissa poika joka oikeesti vei kaksi paikkaa. Säälitti, koska se oli vielä tosi nuori ja elämä edessä niin harmittaa hänen puolesta, että oli niin valtavan lihava. Bussiin alkoi nousta väkeä, mutta me vaan istuttiin kahden paikalla rinkkojen kanssa ihan coolina, koska ei ollut vaihtoehtoja. Välillä joku joutui seistakkin, mutta Aussien vika jos ovat tehneet niin pieniä busseista :D. Ulli laski, että bussiin mahtuu 30 normaalikokoista, joten ei nyt mikään suuren suuri bussi ollut.

Oltiin keskustassa reilua tuntia ennen kuin meidän linja-auto lähtee. Me suunnilleen tiedettiin mistä se lähtee, mut oli vähän epävarma olo. Mentiin kuitenkin seisomaan lähelle yhtä pysäkkiä ja ajateltiin, että jospa se jostain siitä lähtee. Sää oli aivan ihana. Ennen ysiä oli jo lähemmäs kolkytä lämmintä, mutta mä oli varautunut bussimatkalle niin mullakin oli vaatetta taas ihan tarpeeksi. Mä kävin ostamassa take away-kahvin ja fiilistelin sen juomista kauniissa säässä. Mulla puuttuu take awayihin ekologisuus ajattelu, koska on niin siistiä juoda kahvia joko kävellen upeassa säässä tai autolla ajaessa. Mulla tulee niin tärkeä olo sellasesta :D.  Yksi sulonen noin 16-17-vuotias poika tuli meiltä kysymään, että minne ollaan menossa. No selvisi, että ollaan menossa samaan bussiin, joten ajateltiin, että meitä on ainakin kolme, jotka ollaan oikeassa tai väärässä paikassa. No sit läydettiin myös aikataululappu, jossa oli meidän bussin aikataulu, joten oikeassa paikassa oikeaan aikaan :D.

Tässä kuvia pysäkin ympäristöstä bussia odotellessa.

Bussilla mentiin vajaa kolme tuntia, josta oli vaihto junaan. Bussi pysähtyi rautatieasemalle, joten vaihto oli helppo. Asema oli sellanen hieno vanha koristeltu asema. Se mikä oli hauskaa niin meidän tavarat punnittiin ja matkatavaroita ei tarvinnut itse viedä junan sisään vaan ne meni automaattisesti tavaravaunuun. Vaan reput otettiin junaan. Junassa ja myös bussissa oli ohjeet, että iso rinkka saa painaa 20 kiloa ja käsitavarat 10 kiloa. En ymmärrä miksi jossain bussissa ja junassa on painorajoitus. Muuten bussikuski oli tosi tyly ja vihanen, koska meillä oli panavat rinkat ja reputkin piti laittaa bussissa sinne ruumaan niin tuli liikaa yhdeltä tavaraa sinne. Oltiin varmoja, että joudutaan maksaa.

Aseman kahvio.

Junamatka meni yllättävän nopeesti. Maisemat oli tosi hienoja. En ole ennen nähnyt niin hienoja maisemia. Me oltiin aika aikataulussa perillä pienen pienellä asemalla. No Ulli lähti selvittämään eka meidän bussilippujen hankinta, no ne ostettiin siitä asemalta, koska bussikin lähti siitä.

Sitten saatiin rinkat säilöön kahdeksi tunniksi, koska asema meni kiinni puol seiskalta, ja siihen asti sai rinkat olla säilössä. Lähdettiin etsimään ruokakauppaa, että saadaan aamupalatarpeet ja sitten joku ruokapaikka. Kylä oli aivan ihana pikkukylä, jossa on ehkä parituhatta asukasta. Eli keskusta ei ollut mikään jätti iso, mutta isompi mitä aluksi luultiin. Löydettiin ruokapaikka ja sitten käytiin ostamassa vain tärkeimmät aamupalalle, ja palattiin asemalle. Meillä oli ruhtinaallisesti aikaa odotella bussin lähtöä. Oltiin siellä aseman sisällä siihen asti, että se suljettiin ja sitten siirryttiin ulos. Ilma oli ihana niin ei ollut huolenhäivää olla ulkona. Mulla tuli jotenkin Suomen kesäilta mieleen. Vähän hämärää tuoksui kesälle ja linnut lauloi ihan valtavasti. Sellasta linnunlaulua, ei kyllä Suomessa kuule, mutta kyllä Suomen linnutkin laulaa osaa :D. 

Bussi tuli ja mukava ystävällinen kuski. Sellanen nuori ehkä mun ikänen ;D mies. Hän sanoi, että saadaan laittaa tavarat jo bussiin niin ei tarvi niitä vartioida. Sitten hän kertoi, että bussi lähtee myöhässä, koska odotetaan juna, joka on myöhässä ja josta tulee matkustajia. En ymmärrä miten AUsseissa on juna myöhässä, vaikka ei ole edes lumiongelmia.

No koska me saatiin kamat pois huolesta niin lähdettiin vielä kävelemään kylän raitille. Alkoi jo hämärtää, koska aurinko oli laskenut.

Eka kerran näin illalla ihmisiä liikenteessä ja selvisi miksi niitä oli. Kylässä oli joku livekonsertti, jossa bändi oli soittamassa ja se oli saanut puoli kylää liikkeelle. Ei ollut itselle tuttu bändi niin ei sit jääty sitä kuuntelemaan :D vaan palattiin aseman penkeille. Enää ei ollut hämärä vaan pimeää ja katuvaloja oli noin puolen kilsan välein joka toisella puolella :D. Juna tuli ja siitä tuli mummoja ja pappoja bussiin ja kolme teiniä. Yllättävän paljontuli väkeä. Bussi oli tosi luksus. Hienot nahkaiset penkit ja istuttiin siellä ylhäällä mistä näki hienosti tien. Meinas kuitenkin naurattaa, koska tiet pieneni ja huononi koko ajan ja yhdessä välissä me ajettiin bussilla samannäköstä tietä, mitä Suomessa on pyörätiet. Jos auto olis tullut vastaan en tiedä mitä olis tapahtunut :D. Mehän oltiin kyllä matkalla pikkukylään niin se oli kyllä kyläteiden varrella. Ulli oli sanonut kuskille, ettei tiedetä missä meidän hotelli on. Tiedettiin että kävelyä on oikeasta pysähdyspaikasta kilsa. Ajatus, että puol ykstoista yöllä oudossa paikassa rinkat selässä etsitään hotellia tuntu karmealta, mutta kuskihan jätti meidät hotellin eteen :D. Oli helppo löytää. Oltiin ilmoitettu, että tullaan myöhään. Respa ei ollut auki, mutta ovessa oli lappu jossa oli meille tieto huoneistosta. Mentiin sinne niin siellä oli ovi auki ja avain pöydällä ja mahtava huoneisto kahdeksi viikoksi. Ensi silmäyksellä edessä makuuhuone, vasemalla portaat ylös sitten pyykkikone ja yläpuolella kuivausrumpu, jes niin siistiä päästään itse pyykin pesuun ihan milloin halutaan :D. Portaat ylös niin oli olkkari, sitten keittiö, jossa tiskikone ja muut mukavuudet paitsi ei uunia, mutta pärjätään ja vielä toinen makkari. Sitten kummallakin oma vessa ja suihku. Tarviiko enempää? Parveke, josta ihana järvimaisema ja löytyy vielä sisä- ja ulko-uima-allas. Unta ei tarvinnut odotella tommosen päivän jälkeen.

Aamupalan jälkeen käytiin tsekkamassa itsemme hotelliin ja lähdettiin ruokakauppaan. Ilma oli mitä mahtavin. Mulwalaan on luvattu yli 30 asteista lämpöä ja tais olla, kun kauppaan käveltiin. Kylä on sellanen pikkunen ja kauppa on toisessa päässä. Ainoa aika ikävä juttu kauppareissulla oli, kun tää kylä on täynnä jotain ihme pieniä eläimiä, jotka rakentaa niinkö lukinverkkoa joka paikkaan ja niihin ei voi olla törmäämättä. Niin se eiole miellyttävää ollenkaan. Kaupasta ostettiin lihaa, kanaa ja kasviksia. Tehtiin ruuaksi kaupasata tulon jälkeen naudanpihvit ja fetasalaatti. Sitten Ulli laittoi sähköwokkiin hautumaan dinnerin. Siihen laitettiin jauhelihaa, kesäkurpitsaa ja sipulia ja ne hautumaan moneks tunniks ja vähän ennen syömistä lisättiin juustoraastetta. Se oli niin hyvää. 

Sunnuntaina lähdettiin aamupalan jälkeen lenkille, mutta sää oli niin lämmin, että Ulli palas takas, mutta mä jatkoin matkaa. Ei ollut mikään paahde, koska tuuli oli aika mukava. Huomasin kaks lämpömittaria, toisessa oli 33 astetta ja toisessa 36, joten kuitenkin ihan lämmintä tais olla. Ulli meni uimaan ja mäkin, kun palasin lenkiltä. En ehtinyt kauaa polskutella, kun altaan valtas sellaset pikkupojat, joten ajattelin, että on viisainta lähteä pois. Mä laitoin meille ruuaksi salaattia ja eilistä kesäkurpitsapaistosta. Se oli parempaa lämmitettynä vielä. Netti on täällä tosi kallista eli 2 tuntia 10 dollaria, mutta respasta kerrottiin, että lähellä on pesula, jonka nettiin pääsee ilmaiseksi, ja meillä on huoneet niin, että onnistuu käyttää sitä :D. No mehän ollaan otettu pesulan netti käyttöön, koska respasta näin ohjeistettiin :D. Yritetään saada blogit ajantasalle, joten meillä meni iltapvä ihan netteilessä. Tää netti ei toimi ihan moitteetta vaan välillä menee pois päältä yms, mutta ei kannata alkaa valittamaan vaan tyytyä siihen mitä saadaan :D. 

Me käytiin auringonlaskettua uudestaan lenkillä. Mulwala on kahden osavaltion rajalla (New South Walesin ja Victorian, Mulwala on New South Walesin puolella) ihan niinkö Haaparanta ja Tornio. Täälläkin ylitetään silta niin ollaan toisessa osavaltiossa. Me tehtiinkin kävelylenkki sillan toiselle puolelle.

.

Silta Mulwalan puolelta (New South Wales)

Tämmösiä verkkoja on silta täynnä. Ilma on täynnä pieniä lukkeja ja ne tekee verkkoja joka paikkaan.

SIlta Yarrawongan puolelta. (Victoriaa)

New South Walesista ei saa viedä hedelmiä Victorian puolelle. Tää kyltti on Victorian puolella muistuttamassa, että älä tuo naapurista hedelmiä tänne.

Oli kiva kävellä, kun oli lämmin tuuli ja lämmin ilma ja ei paljon muita ihmisiä liikkeellä. Rajalla oli kauppa, johon käytiin yllättäen tutustumassa :D. Nyt vähän jo tiedetään mitä siellä on, kun mennään kauppaan. Se vaikutti paremmalta mitä tämä Mulwalan kyläkauppa ja tulee myös lenkkiä, kun käydään kaupassa :D. Lenkin jälkeen Ulli teki meille ruokaa. Me oltiin ostettua kaks isoa kanan rintafilettä niin Ulli leikkasi niistä yhteensä yhdeksän palaa, johon laittoi sisään fetaa ja juustoraastetta ja suolaa ja meidän mahtavaa seasoning-maustetta ja meillä oli vähän kermaa niin pannulle hitaasti kypsymään ja sähköwokkiin porkkanatikkuja ja sipulia. Kaikki sai hautua hitaasti niin kylläpä vaan maistui :D. Meillä ei ollut hammastikkuja fileisiin niin tulitikut ajoi saman asian ja rullat pysyi ihan hyvin kiinni :).