Aasiasta on siirrytty Australiaan

Me oltiin Phuketissa viimeinen päivä ihan vain blogia päivitellen ja kuvia otellen.

Me poltettiin kynttilöitä parvekkeella

Muutama kuva hotellin kadulta

 Me sovittiin ja maksettiin lentokenttäkuljetus jo silloin, kun tultiin Phukettiin. Se oli sovittu, että taksi hakee meidät hotellilta tasan klo 12.00, ja meidän kone lähtee Bangkokiin 14.30. No ensinnäkin taksi oli myöhässä. Mehän ollaan jo usein tehty sillai, että ollaan sovittu jonkun taksin kanssa, että hän tulee meitä hakemaan ja vie lentokentälle. Ei olla kertaakaan vaan maksettu  etukäteen. (Meidän maksusta tehtiin kyllä kuitti, mutta ei voi silti tietää). No me pyydettiin hotellin respaa soittamaan, että onkohan taksi edes tulossa. Respasta sanottiin, että ei täällä ole niin tarkkaa nuo sovitut ajat. No hän kuitenkin soitti vähän ajan päästä siitä, kun oli pyydetty ja oli kuulemma tulossa. No taksi tulikin, vaikkakin kymmenen minsaa myöhässä. (ei me olla hätäisiä, mutta halutaan että jos jotain sovitaan niin se myös pidetään J ). Meidän hotellilta lentokentälle kestää 45 minuuttia, mutta taksi lähti ihan eri suuntaan mistä me tultiin, mut ajateltiin, että se on varmaan nopeempi reitti, kun valitsi sen. No se ei ollut vaan meillä meni matkaan 1,5 tuntia. Sen lisäksi kuskilla oli selvästi nälkä ja hän olisi halunnut, että pysähdytään syömään jonnekkin, mutta me ei suostuttu. Aluksi hän kysyi, että halutaanko me pysähtyä kahville no ei haluttu.  sit hän kysyy, haluttaisko pysähtyä syömään, no ei haluttu. Sitten hän kysyy, että voitaisko pysähtyä, että hän voisi käydä syömässä, no ei suostuttu, koska oli mennyt jo paljon yli 45 minuuttia eikä meillä ollut mitään käsitystäkään, että kauanko matka kestää. No hän oli vähän kiukkuinen ja ajoi välillä aika lujaa, vaikka tie oli mutkainen ja kapea.

No päästiin kentälle ja saatiin liput hoidettua. (Meidän rinkat painoi alle 20 kiloa J).

Tällä kertaa ei vaatteet sopinut lentokentän penkkien sävyyn, mutta minun uusi reppuni sopi :).

Me olisi haluttu, että saadaan laukut suoraan Australian koneeseen eikä tarvitsisi Bangkokissa laittaa niitä, mutta se ei onnistunut L. Tyttö oli kuitenkin niin kiva, että laittoi meidät riville 2, joten päästiin koneesta nopeesti pois. Meillä piti koneen olla Bangkokissa 16.00 ja Australiaan piti koneen lähteä 18.05. No meidän kone lähti myöhässä Phuketista, koska joku iso kone oli myöhässä ja ennen ei voinut meidän kone lähteä, ennen kuin se iso kone oli tullut.

 No me oltiin onneksi myöhässä vaan kymmenen minuuttia. Oltiin alun pitäen ajateltu, että ehditään syödä Bangkokissa, mutta meidän laukut tuli toiseen päähän missä kone oli ja sen lisäksi meidän laukut tuli viimeisenä koneesta. Eli vaikka me päästiin ulos ekana ei siitä ollut mitään hyötyä, koska odotettiin laukkuja kauan.  Onneksi Bangkok oli jo tuttu kenttä niin oli jotain hajua, että miten siellä toimitaan.  Me löydettiin helposti tiski, missä hoidetaan liput, mutta jossain oli jotain ongelmaa, koska meillä kesti lippuluukulla ehkä 20 minuuttia ja, kun päästiin siitä lähtemään sanoi tyttö, että meillä on 15 minuuttia aikaa, kun täytyy olla jo menossa koneeseen. Sitä ennen oli turvatarkastus, ja passintarkastus.  Ei auttanut, kuin eka mennä passintarkastus jonoon, jossa meni aikaa, koska ei oltu ainoita sit siitä vielä mentiin turvatarkastuksen läpi. Meillä oli suunnilleen 7 minuuttia aikaa, kun täytyy olla oikealla portilla. Sovittiin, että pysähdytään ensimmäisen kaupan kohdalla ja ostetaan sipsejä ja vettä. No sitten kiirehditään portille, joka oli ihan vihoviimeinen siinä rakennuksessa. Numero oli 56, joten ei ihan pieni kenttä L. Arvatkaa mitä? Ennen koneeseen menoa oli turvatarkastus ja laukut kaivettiin ja koneeseen ei saanut viedä vesipulloja L. Siis just oli ostettu niin piti jättää siihen lattialle. Otti niin päästä L. No ehdittiin koneeseen ja saatiin paikat viimeiseltä penkkiriviltä ja ehdin jo ajatella, ettei saada penkkejä taaksepäin, koska kaikissa koneissa ei saa, mutta onneksi penkki meni taakse J. Meillä oli yölento, mutta uni ei tullut silmään. Meille tarjottiin päivällinen koneessa.  Ei ollut mikään erikoinen, mutta pystyi syödä. Se oli jotain kanaa. Yöllä oli säännöllisesti vesi-, ja mehutarjoilua niille jotka valvoi. Kone oli aikataulussa ja oli perillä aamulla klo 6.00 ja me oltiin ihan väsyneitä, mutta edessä oli passintarkastus, johon jonotti ehkä 250 ihmistä yhtä aikaa, joten jonot oli valtavat. Ei auttanut, kuin vaan jonottaa.  Ihmetytti, että jos tiedetään, että samaan aikaan tulee valtava määrä ihmisiä niin siihen ei ole varauduttu.  Me oltiin passiluukulla melkein kahden tunnin päästä siitä, kun oltiin päästy koneesta. Mun  piti vielä päästä vessaan ennen kuin mentiin jonoon niin jonot oli vaan kasvanut mun vessa reissun aikana. Miettikää miten pitkään mä siellä vessassa  olin :D. No kuitenkin päästiin sitten luukulle ja tyttö kysyi meiltä, että mikä on meidän osoite, kun lähdetään siitä hotellista, johon mentiin eka. No eihän me voida sellaista tietää, kun ei oltu varattu vielä mitään. No päästi kuitenkin meidät maahan. Olisi se ollutkin, kun ei olisi päästetty, koska ei ole varmoja osoitteita. No Amerikkassahan on tarkkaa kaikki tuollainen. No päästiin laukkuhihnoille ja niitähän olikin enemmän kuin yksi ja sitten info TV:ssä oli vain lennon numerot ja meillä oli liput jossain ja niitä koneita oli laskeutunut valtavasti, mutta sitten kysyttiin yhdeltä mieheltä joka oli henkilökuntaa ja hän etsi meille oikean paikan. Meidän laukut oli nostettu hihnalta ja siinä oli sellainen suloinen mies, niitä valvomassa J. Onneksi oli silmäniloa, kun aamulla väsyneenä siellä etsi laukkuja. Vieläkään ei päästy ulos kentältä vaan taas piti mennä jonoon, jossa taas tarkastettiin meidän passit ja liput. Onneksi ei tarvinnut jonottaa, kuin ehkä varttitunti. Sitten etsittiin automaatti ja nostettiin rahaa. Tuolla oli joka paikka täynnä ihmisiä ja me ei meinattu saada tavaroita mihinkään eteenpäin, kun kaikki oli edessä ja meitä väsytti ja oltaisiin haluttu päästä äkkiä sieltä hotellille. Onneksi meidän hotelli ei ollut kaukana kentästä ja me saatiin taksi ihan hyvin, kun oltiin se löydetty sieltä pihanperältä J. Meillä oli oikein mukava kuski siinä. Hän ei ollut syntyperäinen Aussi, joten häneltä puuttui aksentti ja hänen puheestaan sai helposti selvää.  Hän kertoi matkalla meille hyviä paikkoja missä kannattaa käydä. Kun päästiin hotellille kerrottiin meille, että meidän huone on siivottu ja päästään sinne heti :D. Se oli niin mukava yllätys, koska ajateltiin, että joudutaan odottaa kahteen asti, ennen kuin saadaan huone. No sitpä otettiin päikkärit.  Nukuttiin viisi tuntia, ja lähdettiin katselemaan mistä löytyy mitäkin. Meillä oli sellainen pehmeä lasku Aasiasta, koska meidän hotelli ole China Townin lähellä ja lähin ostoskeskus oli täynnä Aasiaa J.

Ausseissa oli niin kylmä, että jouduttiin alkaa vaateostoksille. Lähimmästä kauppakeskuksesta joka oli melkein meidän hotellia vastapäätä ja oli täynnä Aasiaa, löytyi silti vaatekauppoja, josta ostettiin farkut, pitkähihaisia puseroja, collegetakki ja parit kengät ja ne tuli niin tarpeeseen. Siellä me saatiin kulumaan aika niin hyvin ja yhtäkkiä olikin kauppojen sulkemisaika.  Niin siellä kaupat meni seiskalta kiinni L.

Me oltiin Sydneyssä niin onnellisia, kun siellä oli niin kauniita taloja ja näytti niin kauniille ja oli niin siistiä. Ei olla ennen huomattu kauniita taloja noin hyvin, mutta kontrasti on aika suuri, jos on ollut kolme kuukautta Afrikassa ja Aasiassa :D. Me otettiin valokuvia, kun näytti niin hienolle. Meidän syömiset oli vielä eka päivänä vähän heikoilla, kun ei löydetty kunnon ruokapaikkoja, vaan kaikki oli  pääosin Aasialaista :D. Illalla lähdettiin kävelylle ja käytiin syömässä kebabia, kun sellainen katukeittiö löytyi.

Meidän elämä meinas olla vähän väärällä vuorolla, koska yetlagia meinas selvästi pukata. Mä sanoin Ullille neljän aikaan yöllä, että ei nyt olisi yhtään liian aikaista alkaa nukkumaan J. Ei väsyttänyt yhtään vielä silloin.  No senhän tietää mitä se tarkoittaa aamulla J. Sovittiin, että viimeistään kymmeneltä noustaan ylös, mutta ei se onnistunut vaan kahdeltatoista oli sit pakko vaan vääntäytyä sängystä. Meidän hotellihuone oli tosi kylmä, ja mähän jouduin nukkua kalsareissa ja villasukissa, jotka on Ullin (siis sukat on ullin) ja mun täytyy pitää hyvä huoli, ettei vaan niitäkin varasteta, koska sitten oon ihmeissäni jos nekin lähtee.  Ei tarvinnut ilmastointia käyttää.  Meidän huone oli aika pieni, jossa oli parisänky ja sitten pieni lisähuone jossa oli kerrossänky ja mä nukuin parisängyssä ja Ulli alasängyssä.  Aamulla tai vähän niinkö jo aamupäivällä me sitten lähettiin taas kauppakeskukseen. Eka oltiin siinä lähellä ja sit mentiin toiseen joka oli myös ihan lähellä. Ilma ei ollut hyvä vaan satoi vettä ja oli kova tuuli, mutta oli niin mukavaa olla kaupungissa, jossa on kaikkea ihanaa ympärillä, kuten oikeita kahviloita ja kauppoja ja kaikkea muuta J.  Saatiin päivä hyvin kulumaan. Mä olin ennen Ausseihin menoa yhteydessä yhteen tuttavaani, jonka tiesin olevan Ausseissa yhdessä Suomalaisessa perheessä au pairina. Hän laittoi viestiä, että hän on yhden ystävänsä kanssa lähdössä viikoksi Sunshine Coastille ja viikonloppuna Fraser Islandille, ja pyysi meitäkin sinne. No mehän sit keskiviikkona varattiin lentoliput Sunshine Coastille. He olivat majoittuneena Ellin boxiin, joka on Suomalaisen pariskunnan Ellin ja Pepen kodin viereen rakennettu kaksio, jota he vuokraavat pääosin Suomalaisille päivästä useampaan kuukauteen.

Tässä on kuva kaksiosta

Ellin ja Pepen talo

Kuvia laiturilta

(Meille oli jo luvattu yöpaikka Ellin boxin kaksion lattialta ja vuodesohvalta) Meidän piti olla Sydneyssä perjantaihin asti, mutta nytpä me sit taas lähdettiin etuajassa. Meidän kone lähti Sydneystä 8.45 ja se oli perillä 10.20. Taas varattiin taksi valmiiksi ja maksettiinki. Se oli sellainen tilataksi ja siihen tuli muitakin matkustajia, joita poimittiin matkan varrella. No kentällä oli jonoa, mutta ne jotka oli menossa Sunshine Coastille  pääsi toiseen jonoon, joten mekin päästiin sit aika nopeesti selvitykseen. Me tyhjennettiin rinkkaa yllätys, yllätys ja mun rinkka painoi 17.8 ja Ullin 18.2, joten aikamoinen saavutus kyllä J, mut kohta pitää alkaa taas hellevaatteiden ostoon, kun niistä on liikaa luovuttu. Meidän ei tarvinnut yhtään odottaa kentällä vaan päästiin lähes suorilta koneeseen. Yllättäen meidän portti sattui oleen lähes viimeinen, mutta hyvin ehdittiin silti. Lento meni hyvin. Koneessa ei ollut mitään tarjoilua, koska oli niin lyhyt lento.

Meitä oli vastassa Elli, Seija ja Alli ja Elli otti meidän tavarat ja me hypättiin bussiin ja lähdettiin Noosan kansallispuistoon. Sää vaikutti jotenkin aika huonolta. Pilvistä ja enteili vesisadetta. Mulla oli päällä pitkähihanen pusero, villatakki, collegetakki, pitkät leggarit, collegehame ja mun uudet ihanat karvalla täytetyt kengät. Ei paras asu kansallispuistokävelyyn tai jos alkaa satamaan niin kengät ei parhaat, mutta silti tosi nätit :D. No me kuitenkin lähdettiin bussimatkalle, joka kesti vajaa puol tuntia. Mulla oli kova nälkä ja kahvihammasta pakotti niin sanoin, että haluan eka syödä ennen kuin lähdetään kävelemään. No muillakin oli nälkä, joten lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Niitä vaikutti olevan jotenkin tosi huonosti, mutta sit löytyi pizzapaikka ja päätettiin syödä pizzat. En tiedä milloin oon viimeksi syönyt. Ollaan kuultu, että Aussit on keliaakikon taivas ja se me tajuttiin jo Sydneyssä. Hyllyt oli täynnä gluteenittomia tuotteita. Piti ottaa valokuvaa, koska se oli niin upea näky J. No Ulli kysyi siellä ,että mitä saa gluteenittomana niin tyttö vastas, että kaikkea J. Olipa oikea juhlahetki J. No mä päätin ottaa salamipizzan ja Ulli sit kysyi, että mitä mä otan ja kerroin niin hän sanoi, että päätti valita saman J. Me tykätään aika samanlaisesta ruuasta. Mä join vielä kahvit jälkkäriks niin olipa ihana lounas. No sitten lähdettiin etsimään infopistettä ja kansallispuistoa. Eiköhän ala sitä vettä tulemaan L. Ajateltiin, että näinkö tässä kävi, mutta jatkettiin matkaa. Vastaan tuli surffareitten kauppa, josta löytyi meille sadeviitat vitosella. No nyt ei ollut ongelmaa. Löydettiin info mistä saatiin karttaa, kansallispuistoon. Se on tosi laaja, mutta me päätettiin mennä sille pienemmälle alueelle. Päästiin sinne Noosan rannalle, joka oli ihana pikkuputiikkeineen ja kahviloineen niin alko sadekkin hellittää. No käytiin silti istumassa ihanassa kahvilassa ja lähdettiin kävelemään. Eka käytiin rannalla kävelemässä ja sit lähdettiin sellaiselle mäkiselle maastolle joka oli aika jyrkkä, mutta reisilihakset sai vaan siitä iloa. Maisemat oli ihan upeat. Sieltäpä sitten käveltiin takasin bussipysäkille, ja hypättiin bussiin ja lähdettiin kohti Ellin boxia.

Täällä on villikalkkunoita. Tässä on mieskalkkuna ja hänellä on iso heltta, josta tietää, että hänellä on juoksuaika menossa. Kun ei ole on heltta ihan pienenä.

Elli oli lämmittänyt meille saunan, joten päästiin saunaan ja sittenpä ei tarvinnut kauaa unta odotella. Meillä oli aamulla ylösnousu 4.45 ja meitä tuli auto hakemaan 5.35 tai piti tulla, mutta sehän olikin jo 5.25, mutta me oltiin jo valmiita. Meidät vietiin ehkä 50 kilsan päähän, josta meidät tuli hakemaan sellainen bussiksi sisustettu nelivetomaasturi ja jotain vielä, johon mahtui yhteensä 20 henkeä, mutta meitä oli onneksi 9 henkeä.

 Meidän neljän lisäksi oli viisi Saksalaista, kaverukset nuoret työt ja pariskunta ja sulhasen sisko. Me ajettiin hienojen maisemien ohi ja kahdeksan jälkeen pysähdyttiin katsomaan delfiinien syöttöä. Siellä oli sellainen vanha perinteinen grilli-kahvilarakennus, jossa kellään ei ollut myssyä päässä ja osaan suunnilleen kuvitella, että joku tekee siellä makkarapottuja sätkä suupielessä. Siellä oli haju sellainen vähän tupakan ja perinteisen grillin sekoitus ja sitten vähän kahvikin haisi siellä. No silti piti käydä ne kahvit sieltä ostamassa. Siinä oli huvittava systeemi;  mä tilasin ja maksoin ja täti kirjoitti kuitin ja antoi mulle numeron 18 ja sitten, kun se oli valmis niin huudettiin numero ja mä annoin lapun ja sain kahvin. Siellä oli henkilökuntaa ehkä viisi ja asiakkaita kaksi niin saattaisi mennä kyllä sekaisin tilaukset. No kahvi oli ihan hyvää, mutta maksoikin 4.20 dollareissa, joten ei mitään halpatuotetta. Me ei viitsitty mennä syöttään delfiinejä, jotka oli niin flegmaattisia, että jaksoi juuri ja juuri suunsa aukaista, että sinne sai työnnettyä kalan. Olisi maksanut viisi dollaria, että saa työntää kalan delfiinin suuhun. No me ollaan nähty niin hieno delfiininäytös Zanzibarilla, ettei tollainen fleguilu kiinnosta :D.

Matka jatkui ja nähtiin kenguruitakin, jotka oli ehkä metrin korkuisia, mutta ei onnistuttu kuvaamaan liikkuvasta autosta. Lopulta saavuttiin lautalle, joka vie meidät saarelle, jonne saa mennä vain nelivetomaastureilla, joka aluksi ihmetytti, mutta sitten tajusin, että siellä ajetaan pelkästään hiekalla niin aika ymmärrettävää jos ei muunlaisella autolla sinne voi mennä. Jo lautalle pääseminen oli joillekin maastureille vaikeaa ja ne jäi kiinni hiekkaan.

Maisemaa lautalta

Virvelit kuljetettiin autojen edessä pelurin puolella

 Matka ei ollut pitkä lautalla ja oltiin nopeasti saarella. Saarelle pääsyyn pitää maksaa jokaisen 30 dollaria ja sitten lauttamaksu on 100 dollaria henkilömaastureista ja meidän isosta maasturista piti maksaa 200 dollaria. Sinne kuitenkin ihmiset haluaa kalastamaan ja nauttimaan beachistä ja  auringosta. Sinne oli valtava autoletka ja siellä oli valtavasti autoja ja väkeä nauttimassa viikonlopusta. Meidän matka alkoi lyhyellä hiekkaosuudella, josta ajettiin tielle, joka oli niin täynnä ministerinkiharoita, ettei sinä olisi voinut ajaa kuin nelivedolla. Koko kroppa sai sellaista kyytiä, että selkää ja jalkoja pisteli vielä pitkään, kun oltiin jo pois siltä tieltä. Kyllä lähti veri kiertämään. Koko perjantai me ajettiin rantaa ympäriinsä välillä pysähdellen.

Dingot elää Fraserin saarella. Ihan koiran näkönen, mutta ei koira.

 Meillä oli lounastauko sellaisen veden rannalla, missä sai käydä uimassa. Me ei uitu, koska uikkarit ois kastunut, mutta käytiin kahlaamassa sellainen joku joki tai jotain.

 Meillä oli lounaaksi täytetyt sämpylät. Ullille oli onneksi gluteenitonta leipää. Ausseissa syödään lounaalla aina sämpylää tai jotain muffinsseja yms. Tottakai se meni alas, koska edellinen syönti oli aamupala. Niin kyllähän me pysähdyttiin kahville yhdessä välissä ja silloin oli kahvin kanssa biscuettejä, mutta mähän en sellaisia syö. Lounaan jälkeen jatkettiin matkaa ja käytiin katsomassa upeita maisemia vuorelta.

Pienten rapujen tekemiä taideteoksia. Ne kaivautuu hiekkaan ja kaivaessaan tekee tollasia palloja hiekasta.

 Majapaikkaan me mentiin jo kuuden maissa, mutta kyllä tuntui päivä pitkältä, koska oli neljän jälkeen lähdetty liikenteeseen.

Tie hotellille

Meidän parveke on officen yläpuolella

Illalla meillä oli barbeque , jossa oli meille tarjolla kalaa, lihaa, makkaraa ja salaattia.

 Meidän majoitus oli lähes liian hieno, kun oltiin vaan yö siellä. Siinä oli kaks makkaria molemmissa oma vessa-suihkusysteemi ja iso olkkari-keittiö ja iso parveke.

 No meidän ei tarvinnut taaskaan unta odotella, vaan oltiin ihan ajoissa nukkumassa. Me saatiin aamupala tarvikkeet huoneeseen, ja laitettiin itse aamupala. No ei siinä hirveesti ollut laittamista, kun oli rusinaleipää, muroja, weetabixiä, maitoa, appelsiinia, ja kahvia, mutta mulla on nykyään omat kahvit matkassa.  Aamulla lähdettiin 7.30 ja ajettiin sellaista ihmeellistä hiekkatietä, jota mahtui vain yksi auto ajamaan, mutta se oli kaksisuuntainen ja täynnä pomppuja. Se vei meidät sademetsään, jossa tehtiin puolen tunnin kävely. Se oli niin kaunis ja olisi ollut mukavaa kävellä hitaasti ja katsella kaikkea mitä siellä näkyi, mutta meille oli annettu aika mitä saa kulua kävelemiseen.  

Meillä oli kahvit, kun metsäreissu oli ohi.  Sieltä ajettiin sellaisen järven rannalle, joka oli siellä keskellä meriä ja se oli ihan kirkasvetinen ja se on kuuluisa turkoosista väristään ja valkoisesta hiekastaan. Siellä oli yksi ja puoli tuntia aikaa käydä uimassa ja nauttia auringosta. Me ei taaskaan haluttu kastella uikkareita :D. Se vesi ei ollut lämmintä edes.

Meille oli katettu sillä aikaa lounas joka oli tortilloita. Ullille oli taas omat ja paremmat mitä Suomessa. Täällä on jännä, kun porkkanaraastetta käytetään tosi paljon.  Sämpylöiden välissä oli sitä ja taas tortilloihin sai laittaa. Se tuo todella hyvän maun. Täytteiksi oli kalkkunaleikettä, paistia, porkkanaraastetta, kurkkua, tomaattia, punasipulia, sinappikastiketta ja tomaattikastiketta. 

 Loppupäivä meni autolla ajaen ympäriinsä pitkin erilaisia rantoja.  Maisemat  oli niin upeat.

Punaista hiekkaa

Ranta oli täynnä näitä lintuja

Rannalla oli laivan hylky joka oli valtavan pitkä ja varmaan aika kauan ollut samassa paikassa.

 Lautalle lähdettiin joskus kolmen maissa. Tullessa käytiin vielä katsomassa yksi ranta ja ajettiin aika pitkästi taas hietikolla. Meillä oli auton vaihto taas tullessa. Se oli jonkun puiston parkkipaikka ja se mikä oli hauskaa niin siellä puistossa oli hääjuhla menossa J. Sitä ei ollut mitenkään rajattu tai kielletty, ettei puistoon saa mennä, vaan siellä oli kaikilla oikeus liikkua. Ausseissa on ihan normaalia, että juhlia pidetään puistossa. Myös lasten synttärit on usein puistossa.  Me ollaan kerran oltu Espoossa  Marketan  puistossa niin siellä oli pikkutytön synttärit ja silloin puhuttiin, että aika hauska idea ja ei ole turhaa stressiä kotona synttäreistä. Meitä oli pic up odottamassa ja sellainen lähempänä 70 v. oleva setä meitä vastassa, että hän vie meidät kotiin.  Matkalla alettiin puhua, että pitäisi käydä ostamassa aamupalaa kaupasta, mut ei oltu ihan varmoja, että monelta kaupat menee kiinni. Eka Alli arveli, että kuudelta, mutta sitten hän muisti, että taitaa mennä viideltä. Sovittiin, että käydään katsomassa. Meillä on ihan lähellä kauppakeskus, jossa on iso ihana ruokakauppa. No jätettiin vaan reput kotiin ja käveltiin kaupalle.  kauppa meni kiinni puol kuus ja me oltiin tasan puol kuus siellä J, joten ehdittiin tehdä ruokaostot. Elli ja Pepe oli reissussa, mutta he olivat jättäneet lapun, että saunan saa lämmittää ja mehän lämmitettiin. Syötiin iltapalaa ja eipä tarvinnut kauan jutella, kun alkoi jo väsyttää.

Sunnuntaina noustiin ysiltä, vaikka Seija oli ollut jo aikaisemmin ylhäällä, mutta hän istui ulkona nauttimassa säästä. Oli aivan ihanaa syödä aamupalaa ulkona ison pöydän ääressä ja nauttia olosta. Ei ollut kiire minnekkään. Tuuli oli aika kova ja se kaatoi jopa pihalla olevat isot kukkaruukut, joita me sit nosteltiin ylös. Sovittiin, että me lähdetään kunnon ruokaostoille, kun Seija ja Alli lähtevät pysäkille ja kohti Brisbanea. Oli mukavaa taas kierrellä ja tutustua ruokavalikoimaan. Meillä on grilli ja hella käytössä niin ostettiin lihaa ja kasviksia joita voidaan grillata. Sitten ostettiin jauhelihaa ja isoja tomaatteja niin voidaan tehdä täytettyjä tomaatteja. Onpa maistunut ihanalle itse tehty ruoka taas J. Kaupasta, kun tultiin niin tosiaankin laitettiin ruokaa ja ei tehty mitään ihmeellistä, koska ollaan niin ihastuttu tähän Pepen ja Ellin kaksioon joten tätä jaksaa ihmetellä, että joku asuu tämmöisessä paikassa, kun Suomessa tämän näköistä on siellä missä on Räikkösen ja Selänteen kodit J. Iltaruuaksi haluttiin grillata lihaa ja Pepe laittoi meille grillin valmiiksi niin ei tarvinnut,  kuin lihat heittää kuumalle parilalle ja paistaa pari minuuttia. Lihan  kanssa syötiin salaattia. Nam se oli niin ihanaa.

Maanantai-aamuna oli herätys kasilta ja käytiin ensin hoitamassa netti ja Ullille puhelinasioita. Täällä ei nettitoiminnot ole ihan niin yksinkertaisia, kuin Suomessa ja meillä ei alkanut se toimimaan ainakaan vielä. Kauppareissun jälkeen Pepe lähti meidän kanssa ”kyläkierrokselle” eli hän lähti näyttämään meille lähikyliä ja rantoja ja paikkoja missä kannattaa ajan kanssa käydä. Meillä taitaa vaan loppua aika L. Sieltä kun tultiin tehtiin me  täytettyjä tomaatteja ja salaattia. Ruuan jälkeen lähdettiin kauppakeskukseen siinä toivossa, että löytyisi paikka missä voisi blogin tallentaa ja saataisiin myös valokuvia lisättyä, mutta ei löytynyt sellaista paikkaa, mutta löydettiin nettikahvila niin päästiin käymään kuitenkin netissä, kun ollaan oltu viikko pimennossa ja alkaa tulla vieroitusoireita :D. Meillä vierähti netissä tovi. Oltiin ajateltu, että käydään vähän katselemassa vaatteita ja katsellaan hintoja, mutta täällä menee vaatekaupat kiinni jo puol kuus muulloin paitsi torstaina ne on auki ysiin. Sehän ei ole yhtään meille hyvä asia, koska siinä vaiheessahan me vasta päästään shoppailun makuun niin kaupat jo sulkeutuu. No saattaa olla että säästyy rahaa J. Siis täytyi lähteä kotiin. Matkalla käytiin ostamassa kasvisnyytteihin kermaa ja ranskankermaa, mutta muuta ei kaupasta ostettu. Meillä oli sitten dinnerillä kasvisnyyttejä ja pihviä ja fetajuustoa. Fetajuusto on kyllä maistunut niin hyvälle J. Se mitä ollaan ostettu on sellaista ihanan kermaisen pehmeää ja totta kai kevyttä :D.